News

penkoa
Swedish
gräva, söka frenetiskt genom att flytta på föremål och undersöka noggrant
Finnish
kaivaa, hakea, tonkia
Part of speech
verbi
Places
Kemi, Kompelusvaara
Example
Kompelusvaara: Penkoo ja hakkee.
Other
synonyymi möyräsää
Source
I. Tuovinen, Kaarakka. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-03-02
Matti näkymätön mailma sanaparsi
Swedish
Tjugofjärde februari, Matti och 21 september
Finnish
Matti
Part of speech
erisnimi
Places
Kittilä, Kittilä, Kompelusvaara, Kittilä
Example
Kompelusvaara: Mattina köyhäm pihti katom pääle. Kittilä: Ennen Mattia jos hiostaa seinhän (sullaa lumi), merkittee pahoja ilmoja efter denna dag behöver inte den fattige bränna törved som ljus. Raukola: Den 24:e februari är det ”Kevät-Matti” (”Vår-Matti”). Vinterns rygg kröks och vi går mot våren. Det märks på att det blir mer livat i naturen. ”Matti har kastat sin heta sten i vaken, forsen eller brunnen”. Det bildas ingen ny is i strömmande vatten. Man kallar istapparna från taket för ”Matin parrat” , (”Mattis skägg”). Och ju längre Mattis skägg blir desto längre har våren kommit. Man siade om kommande väder och sa att: om snön yr på Kevät-Matti så kommer det att komma flera snöfall innan våren är slut. Men det skulle bli en bra bärskörd. Det sades också att: ”Mattina on päivää hihtoa ja yötä nukkua.” (”På Vår-Matti finns nog med dag för att skidra och nog med natt för att sova”.)
Other
Eilen oli Syysmatin päivä. Matteus lukkee almunakassa. Sanothaan Matteusta syysmatiksi ja kevämatti taas oon Mattiaksen päivänä 24/2. Nämät Matit oon toisten vastakhaisia- yks valon toinen pimeän. Sanothiin ette lehmät olit syys- ja talven ummessa ja ette Kevämatti alotti maijonsaanin. IB Uusitalo; Mattina puithiin riihiä ja pyöritethiin puromyllyjä. Jos vesi mennee riitheesheen Mattina niin tullee pitkä, lauha syksy ja taas toisin päin. Noh! Näkkeepä sen kunka Nyt käypii…
Source
I. Tuovinen, Liljeblad, Isoniemi, Artimo, Raukola. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-23
supikoira elläin jahti
Swedish
mårdhund
Finnish
supikoira
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät
Example
Supikoiria on lisääntynyt Jellivaaran aluessa.
Source
Muntliga källor. Writen down by Tuurikarhu
Edited
2025-02-20
spänteri väävitooli lainasana
Swedish
spännredskap i vävstol
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Jyykeä
Other
Pingoitin, temppeli (kangaspuissa)
Source
Rapola. Nedtecknare Jukka Korva. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-15
kessäintyä ruoka
Swedish
försurnas (ej ruttna)
Finnish
hapaintua
Part of speech
verbi
Places
Nilivaara, Kainulasjärvi
Example
Kesän aikana söithiin kessäintynyttä särkeä. Panthiin suolavetheen puusaavhiin ja kun oli happaintunu sitä söithiin kesän aikana. Sanothaan ette särjen ruoot lahoit/pehmenit pois saaven suolaveessä ja oli sitte helpompi syä.
Other
Tornedalens svar på surströmming. Ännu under 1950-talet fanns en i Kainulasjärvi som åt försurnad mört.
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2025-02-15
marraskuuruusu kasvi
Swedish
krysantemum, krukväxt
Finnish
krysanteemi
Part of speech
substantiivi
Places
Kittilä
Other
fi, krysanteemi
Source
Liljeblad. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-15
maa luonto sanaparsi
Swedish
torr mark, mark, åker, land, jord, bygd, landsbygd, begravningsplats, terräng, högre torr mark
Finnish
maa, seutu, pelto, sarka
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Kemi, Jyykeä, Kittilä, Raisinvuono, Lemminjoki
Example
Kemi, Jyykeä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Raisinvuono, Raisinvuono, Kittilä: Sielä on vuomaa ja jänkkää ja maansankaletta. Lemminjoki: Penikulma läpi se maa.
Other
Maa ei usko velkaa. Marken lämnar inga lån.
Source
Isoniemi, Valonen, Rapola, Meriläinen, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-12
torvi luonto
Swedish
solens strålande genom moln på ett spec sätt, likt rör från himlen; solstrimmor
Finnish
auringonsäteet
Part of speech
substantiivi
Example
Rovaniemi Kittilä, ylöspäin k ottaa semmosta torvea, se on kylmiä ilimoja
Source
Jukka Korva. Writen down by Isoniemi
Edited
2025-02-12
aamu luonto sanaparsi
Swedish
morgon
Finnish
aamu
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Example
Aamusta päivä pissiin sanoi Mestos Aake kun menimä kulutuksheen. Aake oli kymppi.,
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2025-02-11
luulo sanaparsi
Swedish
inbillning, uppfattning, föreställning, förmodan, antagande
Finnish
luulo
Part of speech
substantiivi
Places
Kompelusvaara
Example
Kompelusvaara: Korkeat luulot ittestänsä. Kemi, Kompelusvaara: Ei ole autuhaaks tuloa muuala ku lestaatilaisessa liikheessä, semmoistakì luuloa on. Luulo ei ole tiedon väärti.
Source
I. Tuovinen, Kaarakka. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-11
niesti ruoka
Swedish
mat, färdkost
Finnish
ruoka, matkaevät
Part of speech
substantiivi
Example
Kahvi-/ tulisteluneuvot ja niestit häätyy olla laukussa ko methään aikoo
Source
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Writen down by winsa
Edited
2025-02-09
niesta ruoka elläin
Swedish
mat, färdkost
Finnish
ruoka, matkaevät
Part of speech
substantiivi
Places
Kittilä
Example
Kittilä Kittilä: Saisinko mie niestaa ostaa. Kittilä: Ota niestaa matkhaa.
Other
Vertaa niesti.
Source
Syrjänen, Liljeblad. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-09
mullata hautajaiset lainasana
Swedish
välsigna avliden genom att kasta mull på kista
Part of speech
verbi
Places
Rovaniemi
Source
Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-09
kalsu huusholli
Swedish
slö, trubbig
Finnish
tylsä
Part of speech
adjektiivi
Places
Kompelusvaara
Example
Kompelusvaara: Kirveskalsu, Jellivaara, Parakka. Kalsu veitti ja kirves
Other
Slö yxa, kniv, lie.
Source
Airila, Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-09
kalso työ jellivaaransuomi
Swedish
dålig, slö (t ex yxa)
Finnish
tylsä
Part of speech
substantiivi
Places
Gällivare kommun
Example
Kalsojärvi
Other
Vertaa kalsu.
Source
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Writen down by Järämä-Satter
Edited
2025-02-09
neuvohuone rakenus
Swedish
redskapsbod
Finnish
varasto
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Meilä oli neuvohuone missä oli traktori, veltta, aura ja kaikenlaista neuvoa.
Other
Vertaa liiteri, makasiini, puuhuone, ulkohuone, navetta, lato, tupa, styyka, kesänavetta, aitta, riihi.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-08
neuvoloova lainasana huusholli
Swedish
verktygslåda, skrot-
Finnish
työkalulaatikko, romu-
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Kainulasjärvi: Kotona autoin mammaa korjaamhaan huonheet ja jopa kuurasin laattioitakin. Kuurihinkki ja kuuritraasu porstan päähän jossa oli varsi ja sitten kuurata. Ei kukhaan siivonu. Neuvot oli meile suuria kampheita kun aurat, veltat, ja sahat, vasarat etc. Neuvoloovakin oli, useasti rojuloova. Kaikenlaista kolpaa keräthiin neuvoloovhaan jota lapsena oli hauska kaivaa.
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2025-02-08
roju huusholli
Swedish
bråte
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Kemi, Rovaniemi: Yhtä ja toista semmosta rojua. Kainulasjärvi: Kotona autoin mammaa korjaamhaan huonheet ja jopa kuurasin laattioitakin. Kuurihinkki ja kuuritraasu porstan päähän jossa oli varsi ja sitten kuurata. Ei kukhaan siivonu. Neuvot oli meile suuria kampheita kun aurat, veltat, ja sahat, vasarat etc. Neuvoloovakin oli, useasti rojuloova. Kaikenlaista kolpaa keräthiin neuvoloovhaan jota lapsena oli hauska kaivaa.
Source
Artimo, Kaarakka. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-08
kääntää
Swedish
plöja, vända åker med spade
Finnish
aurata
Part of speech
verbi
Places
Jyykeä, Raisinvuono, Raisinvuono, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi; Sammeli
Example
Kotona käänethiin sarkoja, karkeita, pelloja ja vainioita.
Source
Rapola, Liljeblad, Kena, Artimo, B. Winsa: ordbok. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-07
aurata huusholli
Swedish
plöja
Finnish
aurata
Part of speech
verbi
Places
Tornionlaakso
Other
Vertaa kääntää, joka kans merkittee aurata.
Source
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-07
mullata huusholli lainasana
Swedish
mulla (potatisland när blasten är synlig)
Part of speech
verbi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät; Simo, Jyykeä, Raisinvuono, Alatornio, Sodankylä, Kemi
Example
Pottumaat mullathaan kesänaikana kun kaali on näkösellä. Tarkouts on ette lisätä multaa potun kaalen pääle ja syrjile. Pottuvelttaa veethiin pitkin vakoja, Yks mies vetomiehenä, aika raskasta hommaa. Ei ole lasten leikkiä kun sanothaan.
Source
Hannula, Kena, Miettinen, Rapola, Räsänen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-07
neuvoa satu
Swedish
ge råd, rådgiva
Finnish
neuvoa
Part of speech
verbi
Places
Meänkieli; Parakka
Example
Parakka Parakka: Kettu tahtoo harakalta kolmasta poikaa, mutta harakka ei ennää pölkää. Millä se sie hakkaat (puun), eihän sulla ole kirvestä ei veitteä. Kuka sinun neuvoi? Varis! Kompelusvaara: Vaikka sitä neuvothaan.
Source
I. Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-07
kääpä puu
Swedish
ticka, utväxt i döende tall, utväxt i björk
Finnish
kääpä
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Kemi
Example
Kittilä: Kasuaa pinthan kääpiä.
Source
Liljeblad, Paloheimo, Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-02
aanoa lainasana
Swedish
ana, anta
Finnish
arvella, olettaa
Part of speech
verbi
Other
Svenska ana, sannolikt.
Edited
2025-02-02