Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Source
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening..
Writen down by Järämä-Satter
Ei ole potlapenniä. Synonymer Gottnapenni, got no penny. Pottnapenniä.
Other
Engelska lånord påstås vara av Lars Ylvin: Vi har fått några ord från engelska språket till vår Tornedalsfinska/meänkieli
av hemvändande utvandrare till USA.
Gottnapenniä= got no penny
Plenttamonia=plenty money.
Hobo=hobo=tokig eller hullu på finska.
Kaara, hulikaani, kämppä etc.
Bengt Rytiniemi: Vet inte om ordet ”pofoori” används i någon annan del i Tornedalen. Här i Jänkisjärvi används det. ”Pofoori” = kraft, kraftfull.
Kommer nog från engelska ordet ”power”. Möjligen Beaufor, vindstyrka. Svante Spolander: Min morbror Seth Francki for till Amerika på 30-talet och kom på besök i Kukkola på 60 talet. Han kallade "garage" för "caratalli". Ingemar Luttu: Horjop och viljoplis kunde min farmor efter fyra år som piga i USA. Hurry up & will you please
Lars Ylvin_ Och min farbror som var på besök i Kangos, sa åt Amalia, hans fru piain met renta cara? Hyr en bil!
Source
Tornedalens historia på Facebook, Minun sanat och Birger Winsa.
Writen down by Birger Winsa
Hasse Alatalo: Prennstaka, Ruottin ylikahnuun murrela on pyssy. Ruottiks eldpåle. Siis tanko mistä tullee tuli. Sannaa on kans käytetty meänkielessä.
”Hän oli menossa jahtiin prennstaka sölässä”
Ruottin kielen sanoissa toinen tavu kantaa pitkää vukaalia: moped, final, banal, banan etc. Lainana meänkielheen otethaan koko sana ja äänethään samala tavala. I-perhään jos lainasana loppuu konsonantila. Ja sen takia kaks vukaalia lainasanassa. Siis: mupeeti, finaali, banaali, pukaali, banaani etc. Sama sääntö kohta aina suomen kielessä: pokaali, finaali, vokaali etc. Poikeukksia esimerkiks mopedi. Meänkieli lainaa sanat juuri kun äänethään ruottiks. Siksi pokal sanasta tullee pukaali. Suomi lainaa kirjakielen perustheela. Ja vokal, pokal äänethään ruottin å-la. Siksi vokaali, pokaali etc.
Other
Tässä mukava tapa lainata: Meänkielen raatiu kirjottaa: "Malin Attefall oon tehnyt tv-dokumentäärin "Inte till salu". Mie kirjotan dokymentääri. Mutta heilun välistä ja lainaan samala tavala. Dokumentääri pitäis ääntää ruottin kielen dåkomentär. Mutta kaikin luulen lukevat dokumentääri ruottin u-la. Sillä tavala on helpompi ymmärtää jos tuntee sanan. Emmä met sano dokymentääri, vain ruottin u-la mitä ei ole suomessa ja siis: dokumentääri. Ja siis lainoissa on -u- ääni saanu ruottin -u-ääntheen. Ja meänkielessä -u- buukstavila on kaks eri ääntämismaholisuuksia. Vereksissä lainoissa ruottin u.
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening..
Writen down by Järämä-Satter
Makkara matkusti pitkin tietä
Viimen se halkesi pois.
Räknäysvärsy - räknevers
Other
Yysikki toosikki
Loukun toukun
Leppää viisi
Vilman kruusi
Hilda huusi
Krannin Matti
Ja Alatalon Anni
Saipua Saara
Ja Jänkkäsvaara
Pää nuppis nipistethiin pois!
Räknäysvärsy