tohkeissaan, innoisaan, varmuudella, itse varmasti
Part of speech
atverbi
Places
Kainulasjärvi
Example
Mies astui sisäle hossissa ja selitti ette...
Other
Vähän epäselvä merkitys. Innoissaan voisi olla toinen merkitys. Västfinskt ord. Enligt folketymologi: Sannolikt från namnet Hoss från bröderna Cartwright. Hoss taisi olla aika itsensä varma, ja toimi varmuudella.
Source
Birger Winsa.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2018-09-03
hourata
Swedish
svamla
Part of speech
verbi
Places
Kolari, Kainulasjärvi
Example
Kolari, älä nyt houraa. MK 1986: tuo äijä houraa taas eri laila! Saarnaa luppovuesta 203 Kainulasjärvi, kylläpä se taasen hourasi, Kolari Kolari ympäristöineen, luultavasti laajalti Lappia myös Ruotsin puolella tornionlaaksossa, Pajalan seuduilla.
Source
1962.
Writen down by Ritva Seppälä, Nikupeteri
hukupori
Swedish
stämjärn, huggjärn
Finnish
taltta, temmirauta
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi, hukipori
Source
Meänkielen sanakirja.
Writen down by lars lampinen
huono
Swedish
dålig
Part of speech
adjektiivi
Places
Winsa, Kainulasjärvi
Example
Meän kieltä 1986: ette hääty asua niin huonossa asunossa sai paleltua paljon. muttei 331 Birger Winsa Kainulasjärvi, huono huonompi, huonoin Mutta myös: huono, värrempi, värstiin Kainulasjärvi: Hään on värstiin mies koko porukassa. Hän on värrempi ku kukhaan muu.
Other
Värrempi är således ett lån från svenska dålig, värre, värst. Men grundordet har inte låntats från svenskan.
hyttyset. Den minsta knotten. Jämför mäkärä. stfi mäkärä
Part of speech
substantiivi
Places
Sarvisvaara, Kainulasjärvi
Example
Sarvisvaara1, Kainulasjärvi, yks hye, paljon hytheitä, hytheet on pahat Kainulasjärvi, hytheitä joka paikka täynä, menevät korhvaanki, Kainulasjärvi Muonio, katto sääski, mäkärä, kärpänen. Hytheet. MK 1986: mäkäröitä ja hytheitä, ettei vainu oikhein pärjätä niitten 82
Source
Birger Winsa, Muoniolainen mies 1955.
Writen down by B. Winsa: ordbok, Nikupeteri