Vesisaari: Liina on se paksumpi nuora, johon onget kiinitethän aina knapin sylläm pääsä toisistaan, kokonaan se on liina, ja ittes se on selkänuora. Selkänuora (pitkänsiiman), liinapyydyksissä se nuora, johtava lanka, johon koukkuja kannattavat rihmat, försyynit, kiinnitetään; pituus vaihtelee (Koskimies) se CD för skiss.
Source
Itkonen, Tuovinen, Koskimies. Muisthiin: Virpi Ala-Poikela.
Writen down by Birger Winsa
Inkeri Tuovinen 1929-37: Kirkkoväki, "Saittajaako siltä Saittajärvestä....sillä oli hevosen varástanhet, Köykäsen markkinoila. Se nosti kirkoväen niitä auttamhan sitä hevosta. Ja se oli ottanu vain ette tuovat kyllä. Ja tuothinki, hevonen oli vahéssa, nin oli hoppu ollu. Se meni Saittajaakon ja pyhkäsi käélä sitä vahtea, ja sitä ei olis saanu tehtä ku se oli vihapäissä. Se tuli sitte toinen varrás ontuva ja toinen kuoli. Se ei tahtonu ennä saaha asétumhan sitä väkéä milhän kun se oli vihapäissä koskenu vaahthên Se sitte olí pannu varkhât viemhään nîtä kirkonmâle. Se´olí pystö (jyrkkä) törmä kirkonmâle, ja olí äiiä (toinen varas) hûtanu ette "tästä ei kyllä nouse pystökynnessäkhän". Mutta se´olí vain pakóttânu. Ja vîmein olít pääshet" Rôpe tuli saunhân: "No tuola´olí tien päällä tâs väkéä. Iisko: "No lähé näüthään mullekki, jos ei ne ylön kauheita olé". Roope: "Ei´io ne menít". - Vähän aikâ olí, se tuothîn länneltä rûmis" (maantietä myöten). Kainulasjärvi 1932-34:
"Välistä ku on hevonen rinnuksista lauvenu auki (hautaussaatossa), on sanóttu että kirkkoväki on vielä ollu matkassa".
Source
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Writen down by Birger Winsa
Täräntö, Parakka: Mutta Mikkelin kahta puolta? linnun raasta räknäthään Mikkelistä jouhluun (avgör mängden snö). Aapua: Jos ei lehti ennen Mikkeliä putoa, niin talvesta tullee ankars kaikile. - Om lövet ej före Mikaeli vill falla blir vintern svår för alla.
Source
I. Tuovinen, IB Uusitalo.
Writen down by Birger Winsa
Birger Winsa. Att sjunga in det nya året förekom ännu under 1950-talet och kanske senare. Enligt Ingvar Oja som själv deltog var det ett tiotal unga män i Kainulasjärvi. Enligt Ingemar Tillberg i Kainulasjärvi sjön hans far Helge Tillberg in det nya året ännu under 1960-talet. Unga män gick från hus till hus på nyårsafton. Fick ofta en sup och blev stundtals lite skråliga och sjöng rentav för mycket. Om de inte blev insläppta hade de ibland mer elaka sånger som de sjöng utanför huset. Allt var på finska och sångerna var psalmer. Meile ilon ovet aukaset var en psalm. Elof Nordmark, Narken: Det här pågick till kanske mitten av 40:talet. Järvis skönsjungande Pojat veisasit nyårsafton hemma, men till trettondagsafton kom dom till Narken börja i norrändan av byn. Jag vet inte hur långt dom kom men de avslutade hos Hian Alma som måste ordna så att de kom hem på morgonen. Sången utanför dörren var först en lågmäld sång som steg allt eftersom tills dom kom till Meile ilon ovet avatkaa. Då skulle man öppna dörren och dom kom in och sjöng färdigt. Plus en sång till innan man önskade Hyvvää Joulua ja Jumalan Rauhaa. Öppnade man inte då sjöng dom Ah köyhän Juutaksen sukkaa josta ej pietä lukkua. Jos olet köyhän juuthaan sukua joista ej pietä lukua, sjöng dom om man inte öppna dörren efter meile ilon ovet aukaskaa. Hasse Alatalo menar att man sjöng: Voi köyhän juuthaan sukua ko tet ei meistä piä lukua. Även denna psalm sjöngs i Vettasjärvi: 536, Kristus, valo valkeuden. https://virsikirja.fi/virsi-536-kristus-valo-valkeuden/. Bach blev en väl invävd och naturlig del av den tornedalska kulturen. Bertil Reinhold Isaksson: Sattajärvessä, mulle oon kerrottu, kuljethiin talosta talhoon ja laulethiin virsiä, ryyppöjä ei tarjottu. Lars Ylvin: Förekom även i Kompelusvaara och ödegården Isohuhta. Har några skrivna berättelser därifrån! Veikko Pahajoki: Nuutinpäivänä 13 /1 tehtiin tuon mallisia käyntejä talosta talhoon Suomessa.
Pihturi kallades den som i sångkören och som stängde dörren efter ett besök hos ngn man sjungit hos.
Other
Vertaa pihturi. Uuvenvuenaattona laulethiin sisäle uuvenvuen vielä 1960-luvula Kainulasjärvessä. Laulethiin jopa loppiaisaattona Narkauksessa. Näyttää olla outoa iänpuolela.
Source
Elof Nordmark, Narken. Hasse Alatalo, Bertil Isaksson med flera. Vettasjärvi. Birger Winsa, William Snell..
Writen down by Birger Winsa
Leikilisesti/ lekfullt.
Hiiri kuolkhoon.
Papin parta palakhoon.
Lukkarin kellot soikhoon.
Ja Annan sormi parantukhoon.
Niin sanothiin, noijuthiin jos lapsi (esim Anna) oli litistänny sormen.
Source
I. Tuovinen, Liljeblad, IB Uusitalo.
Writen down by Birger Winsa
Junosuanossa on kans Pärkämäkoski. Piian ei muaala? Merkitys piian koskenkaula, -niska. Laina eteläsuomen murtheishiin viron kielestä pärk seppel. Viron kielen etymologia: pärg : pärja : pärga 'rõngakujuline v ovaalne lille-, oksa- vm põimik; rõnga- v ringikujuline moodustis; peaehe'
Tüve vasted võivad olla saami bárgidit 'palmikut punuda', bárggaldat 'palmik, punutud pael', ersa pargo 'korv', mokša parga 'tohust torbik' ning võib-olla ka karjala (puna)päre 'peakaunistus'. Eesti keelest on laenatud soome mrd pärkä 'seppel v peapael' ja baltisaksa Pärg, Perg, Pärk 'eesti tüdrukute peaehe'.
Albin Oja 1900-1984 i intervju: "Det finns ett bra fiskeställe som kallas för Kaihnuunranta som ligger i Vuopios mynning. Den har fått sitt namn efter en person från Kalix (Kainus) som bodde här i en fiskekoja. Sedan finns det ett ställe som kallas Pärkämä nedströms Vuopio, var det fanns en ö. Där bodde fiskaren Pärkämän Pekka."
Other
Ordets ursprung och betydelse är okänt. Möjligen estniskt lån till finskan. Vuopio och Kaihnuunranta på andra sidan. Stor vik uppåt. Selet avsmalnar innan forsarna. Mestoslinkkaforsarna nedanför Pärkämä. Kallas för Pärkämäkosket och länge ner Linkankosket. I Kainulasjärvi berättas att det fanns på äldre tid en fiskekoja vid stranden av Pärkämä, i själva viken. Mäkigubben, Mäen Äijä lär ha använt den under sina fisketurer till älven.
Estniskan har lånat ordet pärkä till sydfinska dialekter, pärkä i betydelsen krans, seppel på finska. Finskans äldsta ord för hals är seppel. Kaula kom senare som ett lånord. Seppel fick betydelsen krans., Jag tror Pärkämä betyder forshals, eller mer modernt forsnacke. Mestossuanto avsmalnar i Pärkämä och strömmen ökar. Farlig forshals. Estnisk etymologi: Eesti keelest on laenatud soome mrd pärkä 'seppel' Vi har flera ord som bara finns i Tornedalen/nordfinskan och i södra Finland. T ex säserä rank om båt finns bara här och i Tavastland. Och ordet kana trekanten, spetsen i båtför fanns förr om åren bara i Tornedalen och vid Ladogas strand. De första nybyggarna kom med båt. Kana båtför är okänt idag, tror jag? Eller? Men helt allmänt under 1930-talet. Pärkämä kan kanske inkluderas till denna skara. Bästa förklaringen. Finska forskare har inte hittat något bättre. Ett förslag är svenska lånet bärga. Men ordet bärga förekommer inte ens i tornedalssvenskan. Och inga pärja-namn finns. Båtlänning/Valkamaa i Pärkämä finns. Men man drog upp båten. Vettää venheet maale. Ingen bärgar båten upp på land. Inte ens på ren svenska.
Source
Albin Oja, Kainulasjärvi, Birger Winsa.
Writen down by Birger Winsa
Meän kieltä 1986: ko pellot olit tassaintunheet päile ja angerias (angervo) oli tullu kukile ja hämhääkki kutonu verkkonsa heinhään Jänkkäniithyin alethiin 1150
Other
Kolari: Ja nehä̀n sanoit että ei olèp pouasta taikaa kun ei olè hämhääkiv verkkoa heinässä.
Täräntö: Hämhäkim pesä̀stä taijothaan: ku hämhäkki vettää heinällalvan kiini ja siinä om pojàt, sillon on heinä täysi, valmis. Elsi Kurki: Miehän en tapa vieläkhään hämhäkkiä, ko ämmi sanoi että lehmä kuolee jos hämpin tappaa. Laitan sen vain ulos. Tuula Mutanen: Meiläkin äiti sanoi, että tietää huonoa onnea, jos hämähäkin tappaa. Vasta nykyisin olen tappanut, mutta tullee huono olo. Eikö ole jännää, että vuosikymmenien vaikutus. Jukka Lääkkölä: Antakaa hämhäkkien elää ja olla rauhassa. Vanha viisaus, jos talossa on hometta, ei ole hämhäkkejä. Olen tämän todennut todeksi. Ei hämhäkit ole vaarallisia, antakaa niiden olla ja elää rauhassa.
Source
B. Winsa: ordbok, Nikupeteri, Väylänvartisten sanakirja.
Writen down by Birger Winsa