Tervetuloa Meänkielen sanakirhjaan

Välkomstbild

Mailman ainua meänkielen ja pohjoissuomen murtheitten tietokanta


Yli 70000 sannaa ja 5000 sanapartta

Sana- ja kulttuuritietokannassa saatat hakea  enemän kun 70 000 meänkielen sannaa ja yli 5000 meänkielen sanapartta.  Paljon tioista on arkistosta, olletikki Suomen Murteiden Sana-arkistosta, eli Kotimaisten kielten keskus, Helsinkissä. Arkiston sanat on kerätty 1890- ja noin 1940-luvule asti. Olletikki Inkeri Tuovinen on keräny paljon kun se asui monta kessää Ruottin Tornionlaaksossa, juuri Kainulasjärvessä. Birger Winsa on laatinu net tietokanthaan muutamassa sanakirja prujektissa. Tietokanta alotethiin 1985 kun Winsa alotti työnsä kirjottaa väitöskirjan Tornionlaakson suomen vanhiimasta sanastosta. Yli 300 tiiman haastatteluista (1957-1992) poimithiin 4000 sannaa ja kolme pärmää muisthiinpanoja. Winsa itte nauhoitti noin 140 tiimaa. Yks tulos siittä työstä oli mailman ensimäinen ja ainua Jellivaaran suomen sanakirja (1992). Sitten tietokanta kehitethiin syrjää myön.

Suurela ponnistuksella keräthään - 100 000 sannaa on tavote

2000-luvula saima käythöön paljon lissää aineistoa samasta mainitusta Helsinkin murre arkistosta. Noin 45 000 mikrofilmattua sanalippua dikitaliseerathiin suurela ponnistuksela. Pienempi osa sanoista tullee meänkielen kirjalisuuesta ja muutamasta sanakirjasta. Noin 9000 sannaa on suuri läjä yksityisiä ihmisiä keränheet ja kirjottanheet sisäle sillon kun tietokanta oli aiemin verkostossa vuoet 2005-2011. Noin 60 000 sannaa on suorhaan poimittu suulisesta kulttuurista. Elokuussa 2012 saima sen lisäks yli 850 toimittajia mukhaan jokka alustavasti annoit käytettäväks 3000 sannaa. Tämä porukka laatii meänkielen sanakirjaa verkostossa: Väylänvartiset SANAKIRJA. Nämät yli 850 toimittajia on piian panheet enemän kun 3000 tiimaa aikaa ette laatia sen tietokannan joka jatkuvasti kasuaa. Sanakirjan orkanisasjuuni on perustanu yhen Väylänvartisten konklaavin joka pittää ensimäiset kokkoukset kesälä 2013 Arpelassa. Met kiitämä siittä lahjasta ja yhteistyöstä! Arvaten noin 7000-9000 vapa-aijan työtiimaa on panttu tähhään tietokanthaan ette saa sen tällaisheen kunthoon. Kaikkians on siis yli 900 suursanakirjan toimittajia Norjasta, Suomesta ja Ruottista jokka tukevat taattabaasia kerräämällä innokhaasti sanoja tähhään. Ja sanakirjan toimittajakunta kasvaa kätevästi. Met olema ilosia ja kiitolisia siittä suuresta työstä ja harrastuksesta.

Kieli on kulttuuria

Kieli on kulttuuria ja sen takia meilä on suunitelmia laajentaa prujektia erhiin suunthiin ja sisältää uusia kulttuurialoja jokka antavat paremin kontekstia meänkielele. Kun viehättävä konteksti kasvaa niin kasvaa kiinostus sekä meänkielheen, kväänhiin ette suohmeen.

Noin 60% sanastosta on Ruottin ja Suomen Tornionlaaksosta. Loput on Suomen Lapista, kväänin kielestä ja jellivaaransuomesta. Mutta koska kaikki pohjoissuomen murtheet kuuluvat samhaan murreporukhaan on kohta kaikila sanoila, joita käytethään Ruottin Tornionlaaksossa,  laaja levike koko pohjoissuomen murtheessa, ja tietysti Suomen Tornionlaaksossa. Sen takia on vähän syytä eristää meänkieltä mitä puhuthaan Ruottin Tornionlaaksosta pohjoissuomen murtheista. Parempi on ette yhistää ja ette meänkieli pittää ja kehittää tiukkaa kontaktia suomheen ja pohjoissuomen murtheishiin ja meänkielen puhuhjiin molemin puolen väylää. Jellivaaransuomi mitä puhuthaan esimerkiks Purnussa poikkea enemän meänkielestä kun murre mitä poristhaan Rovaniemelä.

Meänkieli on pohjoissuomea ja suomea

Arvaten paljon yli 50% tietokannan 72000 sanoista käytethään kans yleissuomessa kun esimerkiks kissa, talo, koira, puu, hevonen, harava, hammas, maito, liha, makkara etc. Niitä erikoisia murresanoja on selvästi vähemin kun se sanasto joka on sama suomen kielessä, esimerkiks vuopio, kuosto, mie, sie, sakara, ulku, tolvata, autto etc.  Keskeisessä sanastossa arkipäivän puhheessa kohtapa kaikki sanat kuuluvat yhteisheen sanasthoon. Meänkielen lainasanat koskevat ensi käessä uusia tumääniä mitä on tullu pitemällä aikakauela.

Kolmekielinen sanakirja: Saatat hakea suomeksi, ruottiks ja meänkielelä

Nyt saatat hakea ja kirjottaa uusia sanoja kolmela kielelä: suomi, meänkieli ja ruotti. Hakusana ja merkitys norjaks tulthaan liittämhään mukhaan. Jos/kun saama aikaa ja resyrsiä kirjotama kaikki yleissuomen sanat mukhaan niissä missä meänkielen sana poikkea yleiskielestä ja kans kaikki net sanat jokka on samat. Nyt meilä on noin 7000 suomen hakusannaa. Sillon mennee hakea sanoja sekä meänkielelä, ruottiks ette suomeks ja näkkee koska meänkieli poikkea suomesta ja koska ei. Se on yksinkertasta ja hauskaa kielen oppimista.

Sanat on kulttuuriluokissa

Suuri osa sanastosta on luokiteltu tumäänhiin. Jos olet lokanu sisäle mennee hakea tumäänissä kun: poronhoito, lainasana, puu, jahti, häät, joulu, juhanes, sauna, kalastus, vene, haukkumanimi, lumi, viina, etnisiteetti, noita, vesi, manalainen, hevonen, metesiini, etc. Tietokannan perustheela on julkastu noin 15 sana- ja kulttuurikirjaa: Meänkielenförlaaki. Ensimäinen osa Meänkielen suursanakirjasta on julkastu A-K (2011). Toinen osa on tekheilä.

Sanaparsia elämästä

Yks sanaparsi sannoo enemän kun tuhanen sannaa. Kaikki sanaparret on luottu suulisissa kulttuurissa. Net ohjaavat ihmistä välttääksheen tehhä samat virheet kun kaikin muut aiemin. Net opettavat ja valaistavat meitä mikä elämä, kulttuuri ja ihminen on, koska aurinkon alla ei saata mithään uutta tulla. Ihminen oli samanlainen 2000 vuotta aikaa, eikä hän muutu. Valon saattaa esimerkiks useasti löytää pimeästä ja sen takia sen on viekhaasti annettu nimen Lucifer. Eikä se ole aina niin helppo tietää millä oksala piru istuu koska se aina kulkee lamphaan hahmossa. Mutta kun piru tullee vanhaaksi se pakana tullee viishaaks.

Wikipedia meänkieli

Wikipedia meänkieli on verkkotietokanta joka yrittää enimäksheen kirjottaa Meänmaan asioista. Sieltä saatat löytää suuria määriä informasuunia joka koskee meänkielen sanakirjoja, näkymötäntä mailmaa, kulttuurirajoja, noijista, revitaliseerinkiä, meänkieltä, rajarasimia, Meänmaata, monikielistä siviiliyhteiskuntaa etc. Just nyt on enemän kun 1800 sattaa artikkelia meänkielen Wikipediassa, mutta toivoma saavan lissää kirjottajia siihenki tietosana kirhjaan.Sillon vasta se tullee viraliseks osaks Wikipedia tietokantaa.

Meänsuomen föreeninki - Byfinska kulturföreningen

Meänsuomen föreeninki on vasta perustettu yhistys joka jo aijaa kolmea eri prujektia, joista tämä sana- ja kulttuuritaattabaasi on yks sen toiminanaloista. Muut iteat mitä kehitethään on yks filmiprujekti ja yks missä me kerräämä tokymenttia Pohjoiskalotin emikrasuunista Ameriikhaan ja Kanathaan. Yhistys hakkee yhteistyötä, joka kulkee yli kielten, murtheitten, kultuuritten ja maitten rajoja, ja uskoo ette se on ainua maholisuus elvyttää kieliä ja kulttuuria. Olet tervetuloinen jäseneks Meänsuomen föreeninkhiin ja alkaa kehittämhään näitä ja muita uusia prujektia monikulttuurisessä yhteisössä. 

Tervetuloa jättämhään kulttuuripiirtheitä sinun erikoisesta paikkakunnasta!

Lukea ja hakea sanoja on mukava koska se herättää paljon ajatuksia. Lisäta uusia sanoja eli sanoja jolla on uusi merkitys oin aina kysyttyä ja toivottavasti mukavampiki. Mutta saatat kans lisätä sanontoja, fraasia, sanaparsia, juttuja, kansanuskoa manalaisista ja noijista etc. Klikkaa länkhiin Nytt ord/Uusi sana. On aika hyvin tillaa kirjottaa eeliäisistä, manalaisista, kalmalaisista, noijista, jatuunista eli jotakin muuta joka kuuluu meän yhteisheen kulttuurhiin. Jos haluat lisätä sanan eli muuta häyt lokata sisäle ja saat oman tunnusmerkin. Kun olet lokanu sisäle lissää listhaan sanat eli jutut ja sitten lähät tion toimittajalle tarkistavaks ja se liittää sen lopulisesti tietokanthaan.

Tule siekin mukhaan säilyttämhään ja rikastuttamhaan Tornionlaakson yhteistä kulttuuria. 

Saatatta tietysti kirjottaa suomeks, meänkielelä, kväänin kielelä eli ruottiks. Ei tartte kirjottaa muuta kun yhen yleiskielen merkityksen, ja eipä paljon muuta jos ei kehtaa.

Met olema täysin vapa-aijan työntekijöitä ja olema kiitolisia kaikele avule mitä saatama saa niiltä jokka tykkäävät ette kulttuuritoiminta on hauskaa ja suulinen kulttuurikieli on olletikki mukavaa kehittää yhteisesti.

Birger Winsa on vastaava toimittaja. Winsa tullee Kainulasjärvestä ja on meänkielen tusentti. Hän on julkassu paljon kirjoja tämän tietokannan perustheela. Kirjat mennee tilata Meänkielen förlaakista. Winsa blokkaa kans suulisesta kulttuurista: winsa.bloggo.nu

Jos on kysymyksiä eli ajatuksia kirjota mulle: birger.winsa@meankielenforlaaki.se

Johan Junkka on tehny, kootanu, mookanu ja tisainanu tämän sivun käyttämällä php, Twitter Bootstrap ja OpenID. Junkka tullee Jellivaarasta, ja on histuurian tohtoranti Uumajan yliopistossa.

Jos sulla on ajatuksia eli kysymyksiä webbisivusta meilaa:  johan.junkka@meankielensanakirja.com.

Hakea

Tue sivua

Olisima ilosia jos tukeat Meänkielensanakirja.com tulemalla yhistyksen jäseneks. Eli jätä rahapiitraaki suorhaan Meänkielen sanakirhjaan.

Johan Junkka on rakentanu sivun Twitter Bootstrapila
© och ansvarig utgivare Birger Winsa. Kontakti: birger.winsa@meankielenforlaaki.se.
ylös