Uutisia

ämmy lapsi eläin
Ruotsi
ko
Suomi
lehmä (lastenkieltä)
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Barnspråk.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-08-12
> lisää
vaulo ruoka
Ruotsi
blodkorv av tarm, tunntarm i korvtillverkning
Suomi
verimakkara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turtola
Esimerkki
Turtola, pantav vaulot ensin ja sitte vasta pylsyt, Korpilompolo erottaa pylsyistä, Sieppijärvi, Sieppijärvi, (ylheinen), loukku jossa vittatauku oli vaula
Kulttuuri taustaa sanasta
katto makkara
Alkuperä
Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-08-12
> lisää
vaulo kotitalous puu
Ruotsi
vidja
Suomi
vaulo
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
reen jalaksen alle laitettu kettinki->toimii jarruna.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-08-12
> lisää
veitti kotitalous
Ruotsi
kniv
Suomi
veitsi
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-08-12
> lisää
Paikannimi-lyhenyksiä paikannimi
Ruotsi
Ortnamnsförkortningar
Suomi
Paikannimilyhennyksiä
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-08-12
> lisää
Myllyplassi lainasana paikannimi
Ruotsi
naturnamn, Kvarnsamfälle
Suomi
Myllyplassi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tärendö
Esimerkki
Kainulasjärvi Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker, B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985 Meänkieli
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2018-08-12
> lisää
uitto luonto länsisuomi
Ruotsi
en inom fastare mark inskjutande sank sträcka
Suomi
alanko, kostea niemi
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvessä on Uittokuusikko., Rovaniemi, Kittilä: Jos siinä sitte alavampia kohtia hakathan methän syväle, siinä on uittoja.
Kulttuuri taustaa sanasta
niitystä tai niittyalueesta syvälle metsään pistäytyvä kieleke, joka on itsestään muodostunut tai usein hakattu västfi, uitto \'smalt näs, udde på skogsslåtteräng, svagt växande omr i ett annars frodigt skogomr\' (delvis Egf, Nöb, Nf, Nb), \'blött lågland, slåttermark som under våren är vattentäckt\' (vf)
Alkuperä
Jukka Korva, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-08-12
> lisää
uitto
Ruotsi
flottning
Suomi
uitto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, (harvinainen)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-08-12
> lisää
kuljetus
Ruotsi
flottning
Suomi
uitto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo2, Nattavaara5, Vettasjärvi2; Narkaus
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kulutus id
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2018-08-12
> lisää
koira eläin
Ruotsi
hund
Suomi
koira
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylheinen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hurtta
Alkuperä
Birger Winsa.
Muokattu
2018-08-11
> lisää
pikka lainasana
Ruotsi
brödnagg, stennagg
Suomi
pikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Lånord från svenska pigg? Sannolikt.
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-08-11
> lisää
paistipannu lainasana
Ruotsi
stekpanna
Suomi
paistipannu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin 2010-04-08 Birger Winsa
Muokattu
2018-08-11
> lisää
takstooli rakennus lainasana puu
Ruotsi
takstol
Suomi
kattotuoli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Karunki, Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa aakkonen.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-06-05
> lisää
piikka kotitalous ruoka
Ruotsi
nagg (för bröd)
Suomi
tärppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi; Svappavaara
Esimerkki
Svappavaara, Haaparannala sit om piikivä tuossa Salmem paikoissa
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa tärppä
Alkuperä
Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-06-01
> lisää
piikata kotitalous ruoka
Ruotsi
nagga (bröd)
Suomi
reijittää, pikottaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
katto piikka
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-06-01
> lisää
nääkätä, nääkää kotitalous jellivaaransuomi ruoka
Ruotsi
nagga (bröd)
Suomi
tärpätä, reijittää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Hakanen
Esimerkki
Hakanen: Nääkkäsimä leivät ja niin nääkää ja panna peshän.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa pikata id
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2018-06-01
> lisää
tärppä kotitalous ruoka
Ruotsi
nagg (rieska)
Suomi
tärppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö3
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa pikka id
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2018-06-01
> lisää
nakata kotitalous ruoka
Ruotsi
nagga (bröd, rieska)
Suomi
reijittää, pikottaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Täräntö
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2018-06-01
> lisää
tärpätä kotitalous ruoka
Ruotsi
nagga (rieskabröd)
Suomi
reijittää, pikottaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Ylitornio, (ylheinen), Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pikka, tärppä
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-06-01
> lisää
kaara lainasana
Ruotsi
amerikanare, stor bil
Suomi
suuri auto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: siinäpä oikea kaara, joka ei kääny kaikila kujila.
Kulttuuri taustaa sanasta
< engelska, car, vertaa biili ofta amerikansk bil
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2018-05-23
> lisää
Ravvi eläin nimi
Ruotsi
namn på rostfärgad hund
Suomi
Rauti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-05-21
> lisää
kälämi lainasana ihminen
Ruotsi
listig, slug
Suomi
viekas, ovela
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
hän on kälämi - han/hon är underfundig - slug - listig, Pänttäjä Pänttäjä by, 4 mil norr om Övertorneå och ...?
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kälmi. Kälämi är en extra vokal i andra stavelsen. Helt allmän i finska dialekter.
Alkuperä
Svante Lejon 1952. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-05-11
> lisää
kälmi lainasana jellivaaransuomi ihminen
Ruotsi
lurare, bedragare
Suomi
kälmi
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara Satter
Kulttuuri taustaa sanasta
Lånord från svenska skälm
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-05-11
> lisää
muuata ihminen
Ruotsi
hota
Suomi
uhata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Täräntö, Lohijärvi, Sieppijärvi
Esimerkki
Täräntö Täräntö, Lohijärvi, Sieppijärvi, muuvaa sae
Alkuperä
Ylitornio, vanhaa, mie menin sitä muuahmaan? muuasi saetta Kainulasjärvi, Narkaus1, muuata ja uhkata. Pannu muistiin I. Tuovinen, Tapainen, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2018-05-11
> lisää