MEÄN SANA
Ruotsi
inte så noga (om ngt)
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Järämä-Satter med omnejd
Esimerkki
Ähh, tuo on havelinen.
Alkuperä
Ann-Britt Ömalm.
Pannu muistiin Tuurikarhu
Muokattu
2026-04-10
Ruotsi
en icke pålitlig person (man)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä-Satter med omnejd
Esimerkki
Mies on täysi semmonen filimoni.
Alkuperä
Ingvar Ömalm.
Pannu muistiin Tuurikarhu
Muokattu
2026-04-10
Ruotsi
Föreningssparbanken
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakkas, Satter, Ullatti med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
Banken kallades så i Hakkas. Gödselbanken.
Alkuperä
Hakkas-laiset.
Pannu muistiin Tuurikarhu
Muokattu
2026-04-10
Ruotsi
hård liten rund bajsklutt (om barn)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä-Satter med omnejd
Alkuperä
Ann-Britt Ömalm.
Pannu muistiin Tuurikarhu
Muokattu
2026-04-10
Ruotsi
att hugga ett jack i björken och spruta in gift
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Hakkas med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
Praktiserades förr i skogsarbete, förbjudet idag
Alkuperä
Ingvar Ömalm.
Pannu muistiin Tuurikarhu
Muokattu
2026-04-10
kah se!
Ruotsi
varsågod!
Suomi
ole hyvä!
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Kah se ruoka on pöyvälä.
Alkuperä
Naamakirja.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-08
Ruotsi
hastigt gjorda bullar/bakverk
Sanaluokka
substantiivi
substantiivi monikko
Paikkoja
Järämä-Satter, Palohuornas
Kulttuuri taustaa sanasta
Inlån från överkalixmålet
Alkuperä
Ingvar Ömalm.
Pannu muistiin Tuurikarhu
Muokattu
2026-04-08
Ruotsi
bank
Suomi
pankki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. pankki
Alkuperä
2006-03-05 Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-07
Ruotsi
skeddrag
Suomi
lohipelli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Narken
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lappu, pellilappu, pelti.
Alkuperä
Rolf Augustsson, Narkaus.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-06
Ruotsi
tunga; kant, bård, sida, plös
Suomi
kieli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Simo, Sodankylä, Vesisaari, Sodankylä, Vittanki
Esimerkki
Vittanki, ja porola kieli paras. Svappavaara: Kyllä net (vohvelit) tietenki vievät kielem pershesseen (niin makeat).
Kulttuuri taustaa sanasta
Sie olet ko kielestä mailhmaan veetty.
Alkuperä
I. Tuovinen, Kena, Räsänen, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-06
Ruotsi
hushållerska
Suomi
taloudenhoitaja, emännöitsiä
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-03
Ruotsi
barnmorska
Suomi
kätilö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Karunki
Kulttuuri taustaa sanasta
Barnmorskan Anna använde detta ryska lånord. Ordet finns även i svenskan sedan 1800-talet.
Alkuperä
Anna-Lena Zakari.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-03
Ruotsi
grill
Suomi
grilli
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Oiva Arvola. Yliperän kielen sanakirja, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-01
Ruotsi
grill
Suomi
grilli
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa 2005-03-21
Muokattu
2026-04-01
Ruotsi
april
Suomi
huhtikuu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Lännen Tornionlaakso
Esimerkki
Aprilliä, syö silliä
Juo vettä pääle!
Aprillia, syö silliä, juo kalavettä pääle!
Alkuperä
Facebook.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-01
Ruotsi
sik
Suomi
siika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
Paistisiika, pyytösiika, läänäsiika, sapakka.
Siian nimet Skaulossa.
Ensi vuosi on siian elämässä nimi; sirkka tai saikari eli tuhjeinen.
Toinen vuosi siian elämässä oli kiilasilli.
Kolmas vuosi se oli veittisapakka.
Neljäs vuosi se oli kaskama.
Viies vuosi se oli hirvaskaskama.
Kuues vuosi se oli lammukka.
Seittemäs vuosi oli vattaviilto.
Ja ku siika oli yhekseen vuotinen ja painoi neije tai viisi kiloa sen sai kuttua siika.
Alkuperä
Belägg i häftet Kukkolankoski, Hanno, Nordberg, 1979. Samt Tore Aspebo i Facebbok, Välylänvartisten sanakirja.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-04-01
Ruotsi
slö, slapp, lat; slö person
Suomi
laiska; laiska henkilö
Sanaluokka
substantiivi
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
On kyllä plitsu mies. Tuo on toela plitsu.
Kulttuuri taustaa sanasta
På finska sidan tydligen bara betydelsen tygbit. Joskus joku kangas oli plitsu. Soli semmosta huonoa ja ohkasta neuloa.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-28
Ruotsi
raparbersoppa
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Joka kesä keitethiin jyylin aikana raparbersoppaa.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-03-23
Ruotsi
rabarber
Suomi
raparberi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi, Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti.
Alkuperä
Kena, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-23
Ruotsi
strösocker
Suomi
kidesokeri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Tornionlaakson länsipuoli
Kulttuuri taustaa sanasta
< norja. Ströösokkeri on ylheinen Tornionlaakson lännen puolela.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-23
Ruotsi
diarré
Suomi
ripuli
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, Kompelusvaara: Ruikala, truilu, ripuli, lännesä kurala? Löysilet vattalet taas hyvin väkevä kahvi. Lapsila oli välistä löysi vatta ja sait rapatauvin.
Alkuperä
I. Tuovinen, Mattila.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-22
Ruotsi
lösmage
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lapsila oli välistä löysi vatta ja sait rapatauvin.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-03-22
Ruotsi
ha diarré
Suomi
olla ripuli
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lapsila on löysi vatta useasti ja rapastavat. Raahvaila on vain löysi vatta.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-03-22
Ruotsi
bakugn utomhus
Suomi
ulkopesä, -uuni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi; Aapua
Esimerkki
Även pätti i Aapua, enligt S Paulaharju.
Pätti bör ha varit den allmänna termen. Som mettä, inte metsä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, pätsi s \'uteugn\'; karelska \'ugn i pörte\' (Vuorela 1975:318f). Sama sana kun Buda-pest. Pest unkarian kielessä merkittee ulkopesä. Pätti meänkielessä.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-22