Uutisia

lämmitöspuu kotitalous puu
Ruotsi
brännved för uppvärmning
Suomi
polttopuu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
läpikäyrä puu
Ruotsi
naturligt krokig
Suomi
luonnonkäyrä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
T ex sked med fibrer som följer skedens form.
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maannousema puu
Ruotsi
rötbörjan
Suomi
lahonalku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Början till röta vid rot och ca en meter uppåt inne i träd.
Alkuperä
Artimo, Hämäläinen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maasysi puu
Ruotsi
träkol i tjärdal
Suomi
puuhiili
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maapuu puu
Ruotsi
nedfallet träd
Suomi
kaatunut puu, tuulenkaato
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
korttaa, kortata shamaani jellivaaransuomi näkymätön maailma
Ruotsi
besvärja (t ex ett gevär)
Suomi
loitsua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Soutujärvi, Skaulo, Nattavaara, Ullatti
Esimerkki
Soutujärvi-Skaulo1, Soutujärvi-Skaulo: he saattavat korttaa. Okänt i Nattavaara1, Ullatti1.
Kulttuuri taustaa sanasta
Verbformen I infinitiv korttaa är gällivare finska. Imperfekt korttai.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-19
Järämä paikannimi näkymätön maailma satu
Ruotsi
bynamn, naturnamn
Suomi
Järämä
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Gällivare kommun
Kulttuuri taustaa sanasta
Gällivare kommun. Järämä efter rymlingen Jeremias enligt sägen. Samma finns om Hakkas=Haakon, Nattavaara=Nataniel och Ullatti=Olaus. Se dessa.
Alkuperä
John Josefsson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
mansikkamaa kotitalous luonto
Ruotsi
smultronland, jordgubbsland
Suomi
mansikkamaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Miettinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
mantere luonto
Ruotsi
mark, fastmark, stort landområde, kontinent
Suomi
maa, mantere
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Rovaniemi: talo om manterhem puolela. Rovaniemi. Parakka: Kompelusvaara, jo päästhiin mantereeshen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ordet används när man når land från båt el lämnar myr.
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
mantero luonto
Ruotsi
mark, fastmark
Suomi
maa, manner
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Ordet används när man når land från båt el lämnar myr.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
mantumaa luonto
Ruotsi
fastmark med naturgräs
Suomi
luonnonsarka, manner
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Alkuperä
Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
mantusae luonto vesi
Ruotsi
långvarigt, varmt och ljudlöst regn
Suomi
pitkällinen sade
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
marikko luonto
Ruotsi
bärrik plats
Suomi
marjapaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Miettinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
löynämaa luonto kotitalous
Ruotsi
impediment, jord med svag växtlighet
Suomi
hylkymaa, joutomaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
lohko kotitalous luonto
Ruotsi
ägoland (mark, skog)
Suomi
maatila, metsäsarka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
marja-aho luonto
Ruotsi
bärglänta
Suomi
marja-aho
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
marja-aika kotitalous luonto
Ruotsi
bärplockningstid
Suomi
marja-aika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
marjakangas luonto
Ruotsi
bärhed
Suomi
marjakangas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Kemi
Alkuperä
Häll, Miettinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
marjamaa luonto
Ruotsi
bärrikt område
Suomi
marjamaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen), Kemi
Alkuperä
Häll, Miettinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
marjamätäs kotitalous luonto
Ruotsi
bärtuva
Suomi
marjamätäs
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen), Kemi
Alkuperä
Häll, Miettinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
marjapaikka kotitalous luonto
Ruotsi
plats med gott om bär, bärplats
Suomi
marjapaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen), Kemi
Alkuperä
Häll, Miettinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
marjasto kotitalous luonto
Ruotsi
stor bärsamling
Suomi
marjapaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Kemi
Alkuperä
Häll, Miettinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
matonfierus, matofierva luonto kalastus
Ruotsi
maskrik havsbotten vid ebb
Suomi
matorikas merenpohja laskuveden aikana
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Petsamo
Kulttuuri taustaa sanasta
Botten i vattendrag under lågvatten (ebb?) där man finner mask för fiske.
Alkuperä
Koskimies. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
kari luonto
Ruotsi
grynna
Suomi
kari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Nordreisa, Lohijärvi, Parakka, Jukkasjärvi.; Parakka, Lohijärvi, Täräntö, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Jukkasjärvi
Esimerkki
Parakka: karipaikoissa se kuttuu lohi. Parakka: tuossaki-karissa eilen seiso rauma Lohijärvi, (ylheinen), Täräntö, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Jukkasjärvi: karipohjassa se paremin nielee siihen (mae).
Kulttuuri taustaa sanasta
sträv sand- el grusbotten, hård sand- el grusmark (i vattendrag och på land)? grynna som svagt döljs av vatten med grusbotten. Grynna strax under vattenyta, plats med lågvatten med hård grusbotten, småsten. Lekplats för lax.
Alkuperä
I. Tuovinen, Valonen, Paloheimo, Artimo, Isoniemi, Rapola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19