Uutisia

lehto luonto
Ruotsi
blandskog på högre belägen mark
Suomi
kuivamaanlehto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Masunti
Esimerkki
Masunti: lehto se on maa, juoksee ylös roasta eli vaarasta, jänkhään niinku eristetty, joka sortim puuta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Högre landyta, ofta med myr i närheten, ej enbart lövskog.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maatunu luonto hautajaiset
Ruotsi
förmultnat
Suomi
rappeutunut
Sanaluokka
atverbi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. maatunut, mullaksi muuttunut ( ruumis ).
Alkuperä
Lars Lampinen, Unbyn Boden. Yliperän kielen sanakirja. Oiva Arvola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
leikkaus luonto vesi vene
Ruotsi
överfart, skär över vattendrag
Suomi
leikkaus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
leutosesti luonto
Ruotsi
varmt
Suomi
lämpimästi
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
leipämaa luonto kotitalous
Ruotsi
sädesåker
Suomi
pelto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: leipämaa tämä vaara on hyvä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
rova luonto
Ruotsi
låglänt stenig mark med flera trädslag
Suomi
rova
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maatuuli luonto
Ruotsi
fastlandsvind
Suomi
mannertuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maaunthaine/n/ luonto
Ruotsi
svagt duggregn som ökar i styrka
Suomi
tihkusade joka lisäintyy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: maaunthainen saje.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maauttaa kotitalous luonto
Ruotsi
låta förmultna
Suomi
rappeuttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maauttaa, maavuttaa luonto
Ruotsi
regna ihållande
Suomi
sataa pitkään
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: maauttanu oikeil laajan sathen.
Alkuperä
Artimo, Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maatua luonto
Ruotsi
gå ner (sol)
Suomi
laskea
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: aurinko maatuu.
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maautussaje luonto
Ruotsi
ihållande regn, jordblöta
Suomi
pitkäaikanen sade
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
magneettikivi luonto
Ruotsi
magnetsten
Suomi
magneettikivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Masunti
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maavuntasaje luonto
Ruotsi
ihållande regn, jordblöta
Suomi
pitkäaikanen sade
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
mettälaijun kotitalous luonto
Ruotsi
skogsbetesmark, skogsbete
Suomi
metsälaidun
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Miettinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
lenkiä sää luonto
Ruotsi
andas, lufta, blåsa
Suomi
henkiä, hengittää, puhaluttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: lämmin lenkii, joka sulattaa vastasataneen lumen, se lenkii sen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lenkätä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
lepäyhmaa luonto kotitalous
Ruotsi
mark i träda
Suomi
kesanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: lepäyhmaitaki sahrathin, monta kertaa kesässä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
leppäyttää luonto kotitalous
Ruotsi
lägga i träda
Suomi
asettaa kesantoon
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio, harvinainen.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: ei täälä vain ole leppäytetty peltoa, ei s ole leväny muu ku vikapellot (vesiroskapello) potaatimaaksi pantu.
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
vinsa luonto
Ruotsi
skogbevuxet berg
Suomi
metsäinen vaara
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Enligt en källa var vinsa skogbevuxen kulle mellan två myrar.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
magneettimalmi luonto
Ruotsi
magnetmalm
Suomi
magneettimalmi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
mahlanaika kotitalous luonto
Ruotsi
savningstid
Suomi
mahlanaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: tuohi vain ei lähekhän ennenku mahlanaikana.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maho luonto
Ruotsi
träda
Suomi
kesanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: pelto on nyt mahona.
Alkuperä
Liljeblad, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
mahopelto kotitalous luonto
Ruotsi
åker i träda
Suomi
kesanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
mailma, syyspuolen mailma luonto
Ruotsi
årstid, tid, från Bartolomeus
Suomi
syksy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: syyspuolheen mailmaa.
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19