MEÄN SANA
Ruotsi
mager
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Jellivaara: ihminen on lamassa. Jellivaara: lama hevonen.
Alkuperä
Pannu muistiin Airila, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
slå hötoppar med lie
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ei s ole niittänyk ku lalvonu vähäsen.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
lalvus
puu
Ruotsi
halvtorkad trädtopp; trädtopp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi.
Alkuperä
Pannu muistiin Hämäläinen, Artimo
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
hålla på med ngt lättsamt bestyr, vara ej fullt arbetsam
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: työtä karppuaa tehjä.
Alkuperä
Pannu muistiin Airila
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
torka, bli porös
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
ullskinn med håret kvar
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Täräntö. Samerna hade ullskinnet direkt mot kroppen på insidan av kläder vintertid.
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
pannkaka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara.
Kulttuuri taustaa sanasta
samiska. Lapin sana.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
mager, liten, ful renkalv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Inari.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
gran-, tallbark; yttersta del av bark i barrträd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Enontekiö, ylheinen, Sieppijärvi, ylheinen, Vittanki.; Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Kompelusvaara: sysitty parkki pois, se karpu, petäjhään asti. Parakka: ottaa yheksän puun karpua ja keittää. Se on medesiini ruphiin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Bark från 9 träd kokas, medicin mot vårtor. Västfi, karp(p)u s. bark, riksfinska kaarna (Vahtola 1980:297).
Bark som är torr och som lossnar lätt och faller självt av medan trädet växer (Sieppijärvi).
Alkuperä
Pannu muistiin Airila, Itkonen, Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
kastrera rentjur med bett
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Enontekiö, ylheinen, Sieppijärvi, ylheinen, Vittanki.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Man biter av testikelns senor.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
lik; salig avliden
Suomi
ruumis; vainaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: äijäkallas, kallasvaina.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-02-10
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
avliden, salig; oätbar djurkropp, kadaver
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kemi.; Rovaniemi, Inari
Esimerkki
Rovaniemi: äijäkallas, kallasvaina. Inari, ylheinen: Iisakki kallas, hevosen kallas.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Nedlåtande.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Koskimies, Artimo
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
höra lite, svagt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: vielä vähän ääni kaituu.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
avlägsna sig, gå längre bort, utåt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki, Enontekiö, ylheinen.; Parakka, Jukkasjärvi
Esimerkki
Parakka: varras kaitunu sieltä silloin. Jukkasjärvi: varsin ku se kaitu se menne veen alle.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Västfi, kaitua, kaituta v. gå undan, försvinna; endast fiT och Sydösterbotten (M Vilppula k 5043, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
svart ren med vit rygg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Enontekiö, ylheinen.
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
vit rand på renrygg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
renrajdspår i snö, renflockspår
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
renflockspår i snö, renrajdspår
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Enontekiö, ylheinen, Muonio, Kittilä, Kittilä, Kittilä, Sodankylä, Sodankylä.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Tiesmaa
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
ängssyra, rumex acetosa
Suomi
suolaheinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen, suolaheinä, Kätkäsuanto.; Parakka
Esimerkki
Parakka: juomu on yksi kaalisortti. keittävät poromaijossa ja syövät (lappalaiset), kyllä lantalaisekki. Parakka: juomut keitethäm pehmeäksi. sitte maitoa tai piimää seuhran, kylmänä syöhän leivän kansa.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Hackas och finfördelas och kokas till välling.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
jojk
Suomi
saamelainen laululaji
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. ikivanha saamelainen improvisoitu alkukantaisen yksinkertainen laululaji.
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja. Oiva Arvola.
Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden 2009-04-25
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
stjärt, rumpa
Suomi
takapää, takapuoli
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Airila
Muokattu
2013-04-11
jorristua
lumi
Ruotsi
stelna, frysa till is
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: semmonej joka jorristuu sinne, kylmettyy.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
renstek, skinka, stek
Suomi
paisti, poron-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turtola, Ylitornio, Mäntyvaara, Yttre Landsjärv.
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
lårs yttre sida, rumpa
Suomi
paisti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kuolajärvi, Kuolajärvi, Kittilä, Sodankylä, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Inari, Sodankylä, Inari, Rovaniemi, Sodankylä, Rovaniemi, Kuolajärvi, Sieppijärvi, ylheinen, Lohijärvi, ylheinen, Täräntö, Alatornio, Arpela
Kulttuuri taustaa sanasta
Hela övre delen på lår, skinka. Om djur och människa.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen, Leino, Tiesmaa, Artimo
Muokattu
2013-04-11