Uutisia

finaali lainasana
Ruotsi
final
Suomi
loppu, finali/ottelu
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-27
Elävä ohi mennee, nahaan jäljele jättää. arvoitus
Ruotsi
Djuret går förbi, lämnar skinnet efter sig.
Kulttuuri taustaa sanasta
Käärme / Orm
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-25
kaseerata lainasana
Ruotsi
kassera
Suomi
hylätä, jättää käyttämättä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kaseerattu talo tuo Vinsan talo. https://kaino.kotus.fi/av/kuuntele/6a_taranto.mp3
Alkuperä
Axel Siverhall, Kainulasjärvi, född 1883.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-25
vuottaa metsästys
Ruotsi
spåra
Suomi
seurata jälkiä, löytää jälkiä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-25
Tokholmi paikannimi
Ruotsi
Stockholm
Suomi
Tukholma
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Holman Olli Tokholmista kuljetti.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä. Nykysin aivan Stokholmi.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-25
08, nollotta lempinimi/haukkumanimi lainasana paikannimi
Ruotsi
08, Tokholmen (Stockholm)
Suomi
Tukholma
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
08 tullee telefooninumerosta, alue on 08. Tokholmen tullee Tukholmasta. Nollakaheksaa ei käytetä, vain nollotta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa Syrjäkylä
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-25
niinku Pariisin fröökinät ja mailman sikaretit jellivaaransuomi ilmaus uskonto
Ruotsi
tillgjord person
Suomi
teeskentelevä ihminen
Esimerkki
Ullatti förr i tiden, ej nutid
Kulttuuri taustaa sanasta
Fras/uttryck om någon/några som är alldeles för modern och värdslig i sitt leverne. T.ex. om någon som köpt en frän hatt eller liknande som kunde uppfattas som syndigt och oanständigt. Vertaa ulkokullattu.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm Hägersten. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-25
vitikeli lumi
Ruotsi
köldföre
Suomi
pakkaskeli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-25
Syrjäkylä etnisyys lempinimi/haukkumanimi paikannimi
Ruotsi
Tokholmen, Stockholm
Suomi
Tukholma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Sieläkos sie asut, Syrjäkylässä? 08 on kans tavalinen nimitys Stokholmista.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-25
tjyyli lainasana
Ruotsi
kylskåp
Suomi
jääkaappi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa fryyspuksi.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-25
puksi, fryyspuksi kotitalous lainasana
Ruotsi
frysbox
Suomi
pakastin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Junosuanto
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans sanothiin fryyspuksi. Jääkaappi on tjyyli.
Alkuperä
Hans Notsten, Pajala och https://kaino.kotus.fi/av/kuuntele/6a_junosuvanto.mp3. Fru i Junosuvanto, s. 1896. Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-25
kotie rakennus
Ruotsi
hemåt
Suomi
kotiin
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Parkalompolo, Lainio
Esimerkki
Lainiossa ja Parkalompolossa: mennä kotie. Pajalassa mennä kotia. Iänpuolela mennä kothiin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kotie-formen finns ej medtagen i Finska dialektarkivet.
Alkuperä
Inger Jakobsen från Lainio och Jörgen Heikki från Parkalompolo. Upprepade kotie i dubbning till meänkieli. Ej misstag eller felsägning.. Pannu muistiin Birger Winsa, röstcoach under dubbning.
Muokattu
2021-11-24
luonolista
Ruotsi
naturligt, normalt
Suomi
luonnolista
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Markitta Gällivare, Kainulasjärvi
Alkuperä
John Josefsson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-24
allekirjottaa kirjakieli
Ruotsi
underteckna
Suomi
allekirjoittaa
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-22
kirjaila kirjakieli
Ruotsi
författa
Suomi
luoda, kirjoittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-22
sätätä kirjakieli
Ruotsi
författa, dikta
Suomi
luoda, kirjoittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Juoksengi
Esimerkki
Lauluja sätäthiin talvi-iltoina Kalle sättäsi preivin sinne kunnankontturhiin...
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-22
kenkätä lainasana sananlasku kotitalous
Ruotsi
skänka; sälja billigt
Suomi
myydä halvalla; antaa ilmaiseksi, lahjoittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Älä kenkkää sitä! Kenkkäävät aivan ilman. Joka kenkätyn kenkkää, se onnensa menettää. Kainulasjärvi: Kyllä se resähtin kenkkää.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kenkätä on luultavasti laina r. skänka. Merkitys ei ole suorhaan lahjoittaa, vain antaa eli myyä liian halvala, muitten mielestä. Välistä merkitys lahjottaaki kuuluu.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Järvi paikannimi lempinimi/haukkumanimi kieli
Ruotsi
Kainulasjärvi
Suomi
Kainulasjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi, järviläinen; Winsa, Tornedalen
Esimerkki
Kaks pitkää nauhotusta John A Winsa ja Albin Oja: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-nationella-minoritetssprak/meankieli/berattelser-fran-tornedalen
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
pallas lainasana-saame jellivaaransuomi kala ruoka
Ruotsi
hälleflundra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Jyykeä, Vesisaari, Petsamo, Vesisaari, Rovaniemi, Vittanki, Kompelusvaara, vain Jellivaaran pitäjässä, Vittanki, Parakka.; Pajala, Jyykeä
Esimerkki
Pajala: Ahkiola kuljetettu pallasta, oli poron kuorma. Jyykeä: Pallas kasuà isoksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Hälleflundra från Norge, ca 1,8 m upp till 200 kg, enbart ett öga, vit ena sida, mörk andra.
Alkuperä
I. Tuovinen, Valonen, Airila, Rapola, Artimo, Itkonen, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
taimen kala ruoka
Ruotsi
stor öring med svarta prickar på sidorna
Suomi
taimen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä, Nilivaara
Esimerkki
Järämä, Nilivaara: Taimen ja tammukka. Två olika öringar.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-11-21
rautu kala ruoka
Ruotsi
öring, ca 1-1,5 kg
Suomi
taimen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Raisinvuono, Kittilä, Lemminjoki, Vesisaari.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Rautu on niinku kujeri.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kolikkirautu, killinkirautu, rautunen
Alkuperä
Valonen, Tuovinen, Liljeblad, Rapola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
kueri kala
Ruotsi
öring
Suomi
taimen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kolari, Sieppijärvi (vanhaa), Pajala, Kittilä, Ruija
Alkuperä
Syrjänen, Syrjänen, Valonen, Liljeblad, Anthoni,. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
kuha kala ruoka
Ruotsi
gös
Suomi
kuha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio, Kemi
Alkuperä
Syrjänen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
lipposiika kala
Ruotsi
håvsik
Suomi
lipposiika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kukkola
Esimerkki
Tässä tietoja: https://kaino.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/6a_karunki.mp3
Kulttuuri taustaa sanasta
Håvmannen fick välja den första håvsiken, som ibland kunde vara en lax.
Alkuperä
Belägg i häftet Kukkolankoski, Hanno, Nordberg, 1979. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21