Uutisia

huumu ihminen
Ruotsi
rykte
Suomi
huhu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Narkaus
Kulttuuri taustaa sanasta
Ei käytetty Kainulasjärvessä. Kyläpuhheet ja hyvä/huono maine.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-11-18
manala musiikki hautajaiset näkymätön maailma
Ruotsi
dödsriket
Suomi
manala
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Kompelusvaara: Niku on menny manalam majoile ja Ville on Hoillanissa (yhessä laulussa, ei käytetä).
Alkuperä
I. Tuovinen, Paavola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-17
jaavetti lapsi ihminen
Ruotsi
ouppfostrad person, busunge, spelevink
Suomi
kauhukakara, kakara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Semmonen jaafetti. Kompelusvaara: Se mies on oikea jaavetti.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jahvetti.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-17
pirun palkheet musiikki näkymätön maailma uskonto
Ruotsi
djävulens bälgar
Suomi
pirun palkeet
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Pirun palkheet sanothiin lapsista jokka möyrästit. Mie uskon urut ja haitari olit pirun palkheet. Lestaatius kielsi vanhaassa perintheessä kaikki mysiikin instrymentit. Piti laulaa virsiä ilman muuta apua kun lukkari. Se oli perine ahistetusta kurkkulaulusta. Amish kansa ja musliimit laulavat vieläki ilman instrymenttiä ja pirun palkheita, Sama on laajalti kristinuskossa. Vaikka Luther piti hyvinkin paljon urkumusiikista.
Kulttuuri taustaa sanasta
Orgelns bälgar avser dessa djävulens redskap. Musik med instrument ansågs ledas av djävulen. Varför denna idé uppstod tycks vara ett mysterium? Luther gillade musik.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-17
puu-urut musiikki lempinimi/haukkumanimi uskonto
Ruotsi
försångare (träorgel)
Suomi
lukkari
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
*Träorgel* i kyrka utan orgel där försångare ersätter orgel (lekf)
Alkuperä
Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-17
lukkarintaulu musiikki uskonto
Ruotsi
psalmnummertavla i kyrka som handhas av försångare
Suomi
virsitaulu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-17
etuveisaaja musiikki uskonto
Ruotsi
försångare
Suomi
lukkari
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lukkari
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-17
lukkari ihminen uskonto hautajaiset ilmaus musiikki
Ruotsi
sångare under begravningsakt; försångare, ledande psalmsjungare
Suomi
lukkari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Ullatti, Kemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Nattavaara11, Ullatti1. Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, Rovaniemi: Jäi lukkarin vierhen maata (sanothiin jos kangas väävissä ei saatu aluksi yhessä päivässä).
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pikkulukkari, kappa, unilukkari
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-17
isotöinen työ ihminen
Ruotsi
energisk, arbetsam; arbetskrävande
Suomi
työläs
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: Käveleskeli siinä ja istahteli isotöinen mies
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-17
raitis eläin ihminen
Ruotsi
energisk, frisk
Suomi
ahkera, vireä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: Raitis hevonen., Rovaniemi, Rovaniemi: Se or raitis tekhen.
Alkuperä
Artimo, Kaarakka, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-17
kirrakka sää
Ruotsi
bister, snål
Suomi
kierä (ilma, tuuli) tuima (tuli) pureva
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
väder, vind
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-17
raitis alkoholi
Ruotsi
nykter
Suomi
raitis
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Kittilä,
Kulttuuri taustaa sanasta
Ylheinen koko Tornionlaaksossa.
Alkuperä
Kaarakka, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-17
beibi nainen jellivaaransuomi lapsi lainasana
Ruotsi
baby, nyfödd; käresta
Suomi
vauva; rakastettu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Nyare engelska/amerikanska inlåningsord som sporadiskt eller ofta förekommer i Meänkieli/Gve-finska, främst hos yngre talare.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-16
Joka härälä aijaa se härästä puhhuu. sananlasku näkymätön maailma
Ruotsi
Den som kör med oxe talar om oxar.
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Som du lever så ser du verkligheten. Som du ropar så svarar skogen med ett eko. Så som i himlen, så ock på jorden. Det vimlar av ordspråk om naturen som en spegelsal för det egna medvetandet. Himlen och Naturen som Gud är ett eko. Närmare än så kommer du inte. Men nästan ansikte mot ansikte.
Kulttuuri taustaa sanasta
Merkittee ette niin kuin ellää ja käyttäytyy niin näkkee. Niin kun huutaa niin mettä vastaa. Kulttuurin peilisalista on paljon sanaparsia. Taitheessa sanothaan ette niin kun taivhaassa niin kans maassa. Sama asia. Taivas on yks kaiku joka vastaa ihmisen välittömässä muoossa. Kasvotusten ei pääse Luontoa eli Jumalaa. Kaikua lähemäks ei mene tulla.
Alkuperä
Väylänvartisten sanakirja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-16
koijukaski työ puu
Ruotsi
björkvidja som förbindning i flotte
Suomi
koivukaski
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen)
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-16
plankkulautta vene lainasana
Ruotsi
flotte av plank
Suomi
lautalautta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-16
lankkityven lainasana vesi
Ruotsi
blank vattenspegel
Suomi
tyven vesipeili
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-16
plankki lainasana vesi
Ruotsi
blank vattenspegel i vattendrag
Suomi
tyven vesipeili
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: Tullee tyveniä plankkia tuone. Rovaniemi.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-16
pölkky työ puu
Ruotsi
timmerstock
Suomi
tukki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen
Esimerkki
Kulutuksessa oli pölkkyä ja porria. Pölkyt sahathaan plankuiks ja lauvoiksi. Ja rimat jäävät polttopuiks eli fliisiks. Porrista tehtään paperia.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-16
maala keho lainasana-saame ruoka
Ruotsi
blod
Suomi
veri
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-16
pirri keho lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
kuk
Suomi
pirri
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vardagligt. Bör ej användas formellt.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-16
tiperi, tirri, tirkku, pirri keho mies lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
snopp
Suomi
miespuolisten pissimisvehkeet
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-16
tela luonto puu
Ruotsi
spång
Suomi
tela
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio, Vittanki, Täräntö Alatornio, Juoksengi,; Juoksengi
Esimerkki
Telajänkkä i Juoksengi. Vertaa tammukka
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, tela underlagsträ, tvärträ (ex på båt) (söT, öf, In, Nöb, Nf, Nb), längs- el tvärlagd spång på myr el för utjämning av väg\' (delvis öf, (sällan) tavastl dial, Möb, Nöb, Nf, Nb). underlagsträ, spång, enkel bro, tvärslå av ngt slag, spänger i fors för båt etc
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-15
falsi lainasana
Ruotsi
fals
Suomi
valssi (tela)
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-15