Uutisia

oviluuta kotitalous
Ruotsi
tornedalslås
Suomi
luuta oven päällä, vanha "lukku"
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Luutan panthan ulko-oven pääle merkiks ettei kukhaan ole kotona. Ovi ei ole lukussa. Kaikin on/olit reheliset ja ei kukhaan astunu sisäle jos näit oviluuan. Käytethään vieläki.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-07
maalakamsu ruoka lainasana-saame jellivaaransuomi
Ruotsi
blodpalt
Suomi
verikakko, -klimppi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara; Vuoddas
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa verikakko id
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-12-07
maalapaltti ruoka lainasana-saame jellivaaransuomi
Ruotsi
blodpalt
Suomi
verikakko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Med bl a köttfärs och fårlunga (ej renlunga) Maala är ett samiskt lån.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-12-07
maalimakkara ruoka lainasana-saame jellivaaransuomi poronhoito
Ruotsi
blodkorv, enbart tjocktarmar används av ren till blodkorv
Suomi
verimakkara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Maala käytethään kans Markitassa ja siis Jellivaaransuomessa. Veri saamen kielessä merkittee ihmisen veri. Ja maala elläinten veri. Sen takia maalaklimppiä ja -makkaraa.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-07
hilla ruoka näkymätön maailma lääke kasvi
Ruotsi
hjortron
Suomi
muurain, hilla, lakka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Hannele Kenttä: Mitä enemän tähtiä taihvaala uuenvuenaattona, sitä enemmän hilloja tulevana kesänä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Användning. Hjortronets frukter används mest till sylt eller mylta, men kan även användas till likör. Hjortron var omtyckta redan under 1700-talet och Linné berättar att man sände \en ofantlig mängd syltade hjortron\ från Västerbotten till Stockholm varje år. De ansågs också vara nyttiga och Hoffberg (1792) skriver att de \kyla och rena bloden\ och är \i febrar, skjörbjugg och lungsot nyttige\.
Alkuperä
Hannele Kenttä.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-05
klomo lumi luonto lainasana vesi
Ruotsi
skrovlig frusen mark, is
Suomi
epätasainen, karhea jäätynyt maa, jää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kromu
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-05
luppoaika luonto poronhoito lumi
Ruotsi
skartid (vår)
Suomi
hangenaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Lohijärvi, (ylheinen), Kuolajärvi, Sodankylä, Rovaniemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
När renen inte når renlaven och tvingas äta skägglav. Sysslolös tid för daglönearbetare och icke-hemmansägare.
Alkuperä
I. Tuovinen, Aejmelaeus, Kena, Artimo, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-05
tokkulasivakka suksi lumi
Ruotsi
skida för töföre
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara soon tokkulasivakka se pullosivakka (snö)
Kulttuuri taustaa sanasta
idiomatiskt?
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-05
jäätäjä suksi lumi
Ruotsi
frysande före; klabbföre som omvandlas till is under skida el ackja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Rovaniemi, Kittilä
Alkuperä
Vuorio, Artimo, Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-05
skuutteri lainasana lumi
Ruotsi
scooter, snöscooter
Suomi
moottorikelkka, lumikelkka
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-05
paska ihminen
Ruotsi
människa eller djur som är oförmögen till ngt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi: Kaikila paskoila ne on housukki jalassa
Alkuperä
Kaarakka, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-04
rapakläppi lapsi työ lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
snorunge; oförmögen till krävande verksamhet
Suomi
kakara, räkänokka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
Riitta Kotavuopio Olsson: Rapakläppi tarkottaa että on aivan liian nuori ja kokematon tekheen jotaki mitä vain raahvaat saattavat tehhä.
Alkuperä
Birger Winsa. Riitta Kotavuopio Olsson.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-04
jalkalapsi ruoka slangi
Ruotsi
oäten brödbit
Suomi
syömätön ruokapala
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: Ku leipäkappale jääpi syömättä, se on jalkalasta.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-03
syömäkeski ruoka
Ruotsi
oäten
Suomi
syömätön
Sanaluokka
adjektiivi substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-03
karhauttaa
Ruotsi
rusa på, störta fram
Suomi
karata (jnk. kimppuun)
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-03
pölkkylautta työ puu
Ruotsi
timmerflotte
Suomi
tukkilautta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Pölkkylautan osat: airo (2), souturinkka, soutukanto, pohja, runkka, välikaski. Yks lasku = kolme pohjaa, siis 3 kerrosta pölkkyä. Neljä laskua = teli. Pohja = 25-30 pölkkyä levittäin. Tornionväylän viiminen lauttakulutus oli 1971. Kainhuunväylässä se oli loppunu ja kymmeniä vuosia ennen.
Alkuperä
Savotta. Facebook.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-03
tukkilautta työ vene puu
Ruotsi
flotte, timmerflotte
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Nedtecknat Jukka Korva. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-03
hyrräilä musiikki
Ruotsi
småsjunga, gnola, nynna
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Juoksengi
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-03
hyrryilä musiikki
Ruotsi
gnola, nynna,
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Aapua
Esimerkki
Sid. 7 Pappa hyrryilee ko se aijaa biiliä.
Alkuperä
Kyyttikirja. Förf. Inga-Britt Uusitalo. Lars Lampinen.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-03
resäpti lainasana ruoka
Ruotsi
recept
Suomi
resepti
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Inga-Britt Uusitalo. Leipäkirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-02
resepti lainasana lääke
Ruotsi
recept
Suomi
resepti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Markitta Gällivare
Alkuperä
John Josefsson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-02
resepti, resähti lainasana lääke
Ruotsi
recept
Suomi
resepti
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-02
Jos lapset kaivavat hautoja ja kuoppia, sillon tullee kuoleman sanoma. vasen sananlasku nainen oikea hautajaiset
Ruotsi
Om barnen gräver gravar och gropar, så kommer bud om död.
Suomi
sanaparsi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
1.Takanvinkumus aavistaa kuoleman sanomaa. Missä kaksi tikkua mennee risthiin se tullee kuolheen sanoma, sieltä mihinkä se pissiin nokka näyttää. (När det viner i den öppna eldstaden, så förebådar det budskap om död. Där två stickor går i kors, så kommer det budskap om död från det håll som den längsta toppen visar.) 2. Jos puhumattomat lapset kattovat jalkain välistä, sillon tullee kuolheen sanoma. (Om icke-talande barn tittar mellan benen, så kommer det budskap om död.) 3. Jos lapset joikkaavat ja on liikutuksissa siitäki tullee kuoleman sanoma. (Om barnen jojkar och är i sinnesrörelse, så kommer även av detta budskap om död.) 4. Jos lapset tekevät hautoja ja kuoppia kaivavat, sillon tullee kuoleman sanoma. (Om barnen gör gravar och gräver gropar, så kommer det då bud om död.) 5. Jos oikea korva soipi, niin miehenpuoli lähtee, ku vasenpuoli soipi niin joku vaimo kuolee. (Om höger öra ringer, så är det någon av manskön som går bort, när vänster öra ringer, så dör någon kvinna.) 6. Ku kirkonkello lyöpi oikehan korvhaan sukulainen kuolee. Ku kirkonkello lyöpi vasemphaan korvhaan vierhaita kuolee. (När en kyrkklocka slår i höger öra, dör en släkting. När en kyrkklocka slår i vänster öra, dör obekanta/främmande.)
Alkuperä
Harriet Pekkari. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-02
Jos puhumattomat lapset kattovat jalkain välistä, sillon tullee kuolheen sanoma lapsi hautajaiset sananlasku
Ruotsi
Om ännu språklösa barn tittar mellan benen, så kommer det budskap om död
Paikkoja
Parakka
Alkuperä
Harriet Pekkari, Minun Sanat. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-02