Tulokset

suhka ihminen etnisyys lainasana-saame
Ruotsi
släkt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
suituttaa ihminen
Ruotsi
stänka, skvätta
Suomi
suihkuttaa, ruiskuttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kun tryykäthiin lakanoita ja paitoja pruukathiin suituttaa vettä ettei tullu liian kuumaks ja paremin sai vaatheen sileäks.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-12-30
suloinen ihminen
Ruotsi
underbar, söt, gullig
Suomi
suloinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Alkuperä
Axelsson, T. (2002). Nattavaaras historia. Nattavaaraby. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-13
suola lainasana-saame jellivaaransuomi ihminen
Ruotsi
tjuv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Suolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Många misstar ordet "suola" för betydelsen "salt" i naturnamn. Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källan "Gällivares samiska och finska ortnamn".
Muokattu
2024-05-09
syä niin ette parta tärisee sananlasku ruoka kieli ihminen
Ruotsi
talessätt och uppmaning om att man ska äta ordentligt
Paikkoja
Järämä-Satter med omnejd
Esimerkki
Syä nyt, poika! Niin ette parta tärisee.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanligt uttryck i byn. Muntliga källor
Muokattu
2024-05-31
syötat ihminen jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
att äta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
talvisilmät ihminen näkymätön maailma ilmaus keho lainasana-saame
Ruotsi
vinterögon, onda avsikter
Sanaluokka
substantiivi substantiivi monikko
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen förr
Kulttuuri taustaa sanasta
Talvetjalmet på Lulesamiska. En man reste från Jokkmokk över fjällen till Kaalasluspa och stannade över natten i en nybyggarstuga. Mannen kunde finska ganska bra men talade inte om det. På kvällen sade den ene av männen som bodde i stugan till den andre på finska: 'Hur ska vi göra med den här?' Då sade den andre, att han på natten skulle ge honom vinterögat. Mannen från Jokkmokk, som hade pengar på sig, gick då ut och flydde sin väg, ty han förstod att 'vinterögat' betydde en 'bösskula' (Sirkas lappby.)
Alkuperä
Svenska landsmål och Svenskt folkliv 1943-44. Pannu muistiin Tuurikarhu
Muokattu
2024-07-03
tarpot, tarpoot ihminen jellivaaransuomi vesi
Ruotsi
traska, pulsa, plumsa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
tattarainen lainasana ihminen etnisyys
Ruotsi
tattare, zigenare (nedl.)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Ytterst få använder detta ord nuförtiden.
Alkuperä
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
tekeva ihminen jellivaaransuomi vokaalisointu työ
Ruotsi
flitig, händig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Alkuperä
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
tietaat ihminen jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
veta, ha vetskapen
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
tingata lainasana ihminen
Ruotsi
pruta
Suomi
tinkiä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Betydelse pruta: Ylitornio, Vittanki, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Oli hyvä tinkaamhaan hintaa.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-06-04
tintti ihminen
Ruotsi
smula, litet något
Suomi
pieni palanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Useasti kieltheinen: Et saa tinttiäkhään, et mithään. Ei mulla ole tinttiä rahhaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa: et saa äyriäkhään.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-25
tjiffa ihminen jellivaaransuomi kieli lainasana-saame
Ruotsi
inhysning, del av svordom/skällsord
Sanaluokka
substantiivi interjektio
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaara
Esimerkki
Saatanan tjiffa!
Kulttuuri taustaa sanasta
Tjiffa kommer mest troligt från det lulesamiska ordet "Stiffa" som betyder inhysning.
Alkuperä
Muntliga källor. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-22
tjorpi jellivaaransuomi ihminen lainasana-saame
Ruotsi
vulgär, oanständig
Suomi
vulgaari, sivistymätön
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Ungefär samma som "ruokoton". Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Muokattu
2024-06-27
tjänslinen lainasana ihminen
Ruotsi
känslig
Suomi
herkkä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Aapua; Suomen, Finska, Aapua
Esimerkki
Soon ihmiselle vähän tjänslistä. Tuntuu silla laila ku mie olen ruottalainen ette mie häätyisin osata ruottin paremin ku suomen. Det är för folket en känslig fråga. Det känns som att när jag är svensk så bör jag kunna bättre svenska än finska. Man i Aapua.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa herkkä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-01
tohru ihminen
Ruotsi
trögtänkt
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Vesisaari
Kulttuuri taustaa sanasta
stfi hidasälyinen; syn. hoksaamaton, tuppura
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Tuovinen
tosihurskas ihminen
Ruotsi
djupfrom
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka
tuhkalappalainen ihminen etnisyys
Ruotsi
en ”riktig same” som bor i kåta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”tavallinen nimitys Peräpohjassa, tarkoittaa aito lappalaista, joka asuu kodassa." - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
tuhnupieru ihminen jellivaaransuomi keho
Ruotsi
äcklig smygfis som luktar sjukt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaara
Alkuperä
Muntliga källor. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-21
tulkki ihminen
Ruotsi
tolk, översättare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi; Kittilä
Esimerkki
Kittilä, se on suu syämen tulkki
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka, Liljeblad
turkkuri ihminen
Ruotsi
körsnär
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka
tyvipäänmies ihminen
Ruotsi
rotändans man, stark man
Suomi
tyvipäänmies
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Birger Winsa: Kotona puhuthiin tyvi- ja lalvapään miehistä. Uitossaki käsite mitä ittekuki piti tehhä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-05-07
tähystäjä ihminen
Ruotsi
spejare, spanare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka