MEÄN SANA
Ruotsi
skogsrenskötare, skogssame
Suomi
metsäsaamelainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Nattavaara, Markitta, Ullatti, Mäntyvaara, Kainulasjärvi, Parakka, Kompelusvaara, Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
I relation till fjällsame och nomadiserande same. Fastboende skogssame.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-11-02
Ruotsi
skogsmark, tallskog, skog
Suomi
metsämaa, männikkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kveeni; Jyykeä, Kittilä, Inari, Vesisaari, Raisinvuono
Esimerkki
Jyykeä Jyykeä, Kittilä, Kittilä, Inari, Vesisaari, Raisinvuono: Alkanhet outaa pruukamhan. Jyykeä: Pyhhäm outham saakka.
Alkuperä
Rapola, Tuovinen, Itkonen, Anthoni, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-02
Ruotsi
icke-sameland
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Vittanki; Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Kompelusvaara: Lannan puolela (lapin sana, oma sana outa). Parakka: Hyvil lannan näkönen, kaunis ihminen se Maria.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame < ruotti. Område mellan hav och fjäll där samer inte verkar, område där finnar och svenskar bor, motsats lapp land.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-02
Ruotsi
arbetsstuga
Suomi
työtupa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kiruna
Kulttuuri taustaa sanasta
Omskrivning av työtupa. Vertaa puurotupa, gula fängelset
Alkuperä
Meänmaan Kieliraatin lista, Stig Aspholme.
Pannu muistiin Birger Winsa 2009-10-19
Muokattu
2021-11-02
Jooseppi
nimi
Ruotsi
Josef
Suomi
Jooseppi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Ruotsi
Israel
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Ruotsi
Helmer
Suomi
Helmeri
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Ruotsi
herre, husbonde
Suomi
isäntä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Ruotsi
slöfock, drönare
Suomi
laiskuri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Ruotsi
Hjalmar
Suomi
Jalmari
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Pannu muistiin Torbjörn Ömalm
Muokattu
2021-11-01
Ruotsi
Inger
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Ruotsi
mjöldamm, höboss
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Parakka, huonot heinät, pikku jauhontomuu
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Ruotsi
höboss
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Ullatti6
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-11-01
Ruotsi
hö
Suomi
heinäkasvi tai kukka
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Heinärunsuja Kainulasjärvessä on heinäsuttia, -nippuja laossa.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Ruotsi
nylon
Suomi
nailon
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso: Nyloonivaatheet oli mudernia vaatetta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. nailon
Alkuperä
2006-02-15 Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
Ruotsi
nylonskjorta
Suomi
nyloonipaita
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
B. Winsa; Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin 2007-07-13 Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
Ruotsi
finsko, söndagssko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Puolisaaphaat kesälä, joskus ennen pyhäkenkä.
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
Ruotsi
söndagskläder
Suomi
pyhävaatteet
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Juoksengi
Esimerkki
Pyhinä oli aina pyhävaatheet päälä. Lapsilaki. Mulla oli nyloonipaita ja nyloonihousut ja pyhäkengät. Vaikka ei mentty mihinkhään kirkhoon eli muuale.
Kulttuuri taustaa sanasta
Förr om åren hade man alltid på sig söndagskläder. Även barnen hade rena skjortor och nylonbyxor. Söndagsskor var finskor. Även om man inte gick till kyrkan eller på något evenemang så hade man söndagskläder.
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
Ruotsi
långryggad finsk kvinna
Suomi
pitkäselkäinen suomalainen nainen
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola. Nedtecknat: Lars Lampinen, Unbyn Boden 2009-05-25.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
Ruotsi
lång kofta; överrock (kvinna)
Suomi
pitkä villatakki, päällystakki (nainen)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Sodankylä, Kuolajärvi, Kuolajärvi, Ylitornio, ylheinen, Enontekiö, ylheinen, Kainulasjärvi,; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kohtu s-oli ennen topattu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinska kohtu s spec rock (R Pahkala k 1393, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Tapainen, Meriläinen, Sipola, Kena.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
Ruotsi
konstgödsel
Suomi
apulanta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu, Nattavaara, Nattavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa apulanta
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-10-31
Ruotsi
Lannavaara/Gödselberget
Suomi
Lannavaara
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Nedre, Soppero, Finska
Esimerkki
Wikipedia kirjottaa: "Byn kallades i slutet av 1800-talet för Lantavaara (svenska: Gödselberget) då invånarna i Nedre Soppero hade åkrar i Lannavaara och förde hit gödsel." Lannavaaralainen är således gödselbergfolk. Finska ordet lanta var allmänt förekommande och det är grunden för ordet lantalainen. Detta är uppenbart ursprunget för alla ord om lantalaiset och deras etnicitet.
Kulttuuri taustaa sanasta
Jämför med lantalainen och täräntöläinen. Det är uppenbart att lantalainen och täräntöläinen betyder jordbrukare eller mer konkret gödselspridare/gödselfolk. Jordbrukarna fick dessa benämningar av nomadiserande samer. Vertaa Täräntö, täräntöläinen ja lantalainen.
Det är i viss mån nedlåtande pga att jordbrukarna inkräktade på samiska marker. Det har alltid funnits små konflikter mellan samer och jordbrukare. Man hade nedlåtande termer om varandra. Lantalainen är både konkret beskrivande verksamheten, och samtidigt sannolikt i viss mån nedlåtande beteckning.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
Ruotsi
snäckskal, musselskal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
ver. tav.
Alkuperä
Kaarakka. Nedtecknat: Virpi Ala-Poikela.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-30
Ruotsi
näcksko? snäckskal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Alkuperä
Artimo, Miettinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-30