Uutisia

kevästyä luonto sää
Ruotsi
bli vår, våras
Suomi
kevästyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kevät luonto itäsuomi jellivaaransuomi
Ruotsi
vår
Suomi
kevät
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kevä s 'vår'; östfi kevät, även kevät i fiVi (ALE 543, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kevättalvi luonto
Ruotsi
vårvinter
Suomi
kevättalvi
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
kevätalvela / på vårvintern
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans kevätalvi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kevätahva luonto sää
Ruotsi
vårvind och solsken som skapar solbränna
Suomi
aurinkoinen kevättuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
alakuu luonto
Ruotsi
måne i nedan
Suomi
alakuu
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. kuun kaksi neljännestä, vähenevä kuu
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kevätmarkkinat kotitalous lainasana luonto
Ruotsi
vårmarknad (i Gällivare)
Suomi
kevätmarkkinat
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kevätkuu luonto näkymätön maailma
Ruotsi
vårmånad, mars, april, maj
Suomi
kevätkuut
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: jos ei kevätkuissa roskaa lunta se vain kestää lähteä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kevätkesä luonto sää
Ruotsi
vårsommar, försommar
Suomi
kevätkesä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kevätjänkkä luonto
Ruotsi
myr under våren
Suomi
kevätsuo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kevätaika luonto
Ruotsi
vårtid
Suomi
kevätaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
aamusta kotitalous luonto
Ruotsi
på morgonsidan
Suomi
aamusta
Sanaluokka
atverbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
aro luonto länsisuomi
Ruotsi
blöt plats
Suomi
kostea, märkä paikka
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, aro s 'blött ställe'; endast fi Alat (V Ikäheimo k 3404, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
laajeta luonto
Ruotsi
avta, minska, bli svagare
Suomi
vähentyä, laskea
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: tuuli laajenee.
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kevätpuoli luonto
Ruotsi
vårvinter
Suomi
keväpuoli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kätkäsuanto
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kevättalvi luonto sää
Ruotsi
vårvinter
Suomi
kevätalvi
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kevättulva luonto vesi
Ruotsi
vårflod
Suomi
kevätulva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
laakko luonto
Ruotsi
flack backe, svagt sluttande, sluttning
Suomi
laakea mäki, pieni alamäki, myötäle
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
keärmättäikkö luonto
Ruotsi
tuvig plats med tuvor likt stora nystan
Suomi
mätäikkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kivimora kotitalous luonto
Ruotsi
grus med inslag av större sten
Suomi
sora missä on suurempiakin kiviä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Svappavaara. Kainulasjärvi: muurinperustuksessa sitä kivimorraa.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kieline/n/ luonto puu
Ruotsi
vitt, omfattande skogsområde
Suomi
laaja metsäalue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kielinen luonto
Ruotsi
utskjutande landtunga t ex mellan två bäckmynnningar
Suomi
maannenä, niemi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Vettasjärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Vettasjärvi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara: tämäki kielinen, siinä on vähän jytyä männikköä.
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kiena lainasana-saame luonto
Ruotsi
backe, sluttning
Suomi
mäki, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kieppä lainasana-saame luonto
Ruotsi
liten sänka
Suomi
pieni syvänne, alanko, kuoppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
laakko länsisuomi luonto
Ruotsi
flack, svagt sluttande, sluttning
Suomi
myötäle, vino, alaspäinen, alamäki, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
laakko s. flack, svagt sluttande, sluttning; inga belägg på svenska fiT, södra Tavastland (Vahtola 1980:204). Västfinskt ord. Urspr. södra Tavastland. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä
Vahtola 1980:204, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää