Uutisia

maantieposki luonto
Ruotsi
vägkant
Suomi
maantiereuna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Masunti
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maanääri luonto
Ruotsi
bebyggelses utkant
Suomi
rakennusalueen reuna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maaperä luonto
Ruotsi
markyta
Suomi
maapinta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä
Alkuperä
Artimo, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maaperäkallio luonto
Ruotsi
hälleberg, stor klippa i mark
Suomi
kallioperän näkyvä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maaperäkivi luonto
Ruotsi
stor klippa i mark
Suomi
kallio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maapihka luonto
Ruotsi
tät lera?
Suomi
savi?
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maarako luonto
Ruotsi
jordspricka
Suomi
maahalkeama
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maatusaari luonto
Ruotsi
sakta uppkommen ö som får växtlighet och jord i sjö el vattendrag
Suomi
saari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maarottaa luonto jellivaaransuomi astevaihtelu
Ruotsi
förmultna, kompostera, ligga i träda
Suomi
mullastua, olla kesanossa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo1
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa maaottaa id t:r.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-19
maarotusvainio luonto astevaihtelu jellivaaransuomi
Ruotsi
äng av träda
Suomi
kesantopelto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo1, maarottomalla tehty
Kulttuuri taustaa sanasta
stadieväxling t:r. Kans maarotusvainiee. Äng som skapats av sämre gödsel, kompost, hö, etc som legat i träda.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-19
maasankale luonto
Ruotsi
jordremsa
Suomi
maakaistale
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maasarka kotitalous luonto
Ruotsi
markstycke, -område, -äga
Suomi
maasarka, maatila
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maaseutu luonto
Ruotsi
landsbygd
Suomi
maaseutu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen)
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maasto luonto
Ruotsi
terräng
Suomi
maasto
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maata luonto
Ruotsi
ligga (måne)
Suomi
maata (kuu)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, Kompelusvaara: jos se makkaa niin kauan ku se on täysi.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maataa luonto
Ruotsi
bli täckt av moln
Suomi
pilvistyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: maataa, sajet tullee.
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maatieva luonto
Ruotsi
torr kulle omgiven av myr
Suomi
tieva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maatua luonto
Ruotsi
omvandlas till jord, multna
Suomi
hajota, lahota, multaintua, rappeutua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen).; Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Kompelusvaara: niinku ruumiski lahhoo mullaksi. Parakka: maatunu saari.
Alkuperä
Häll, Tuovinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maavunnainen luonto
Ruotsi
svagt duggregn som ökar i styrka
Suomi
pitkällinen tihkusade
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Esimerkki
Inari: maavunnainen saje.
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
löylynpanija nainen sauna
Ruotsi
vattenkastande kvinna
Suomi
löylijä (nainen)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Person, ofta piga, som skötte kastning av vatten i bastu, liksom om vatten och hårtvätt.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
löylyttää sauna
Ruotsi
skapa hetånga (bastu)
Suomi
löylyttää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: jo mie sinun löylytän, oota.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kasta vatten på bastusten.
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
löylytä sauna
Ruotsi
kasta vatten på bastusten
Suomi
löylytä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara.; Kittilä, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä: saattaa siinäki löylytä. Kompelusvaara: mie löylysin sitä poikaa.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
kisu sauna termi kotitalous länsisuomi
Ruotsi
kolos
Suomi
häkä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa häkkä västfi, kisu s 'koloxid i bastu eller rum, tunn rök' (k 1133, SMSA).
Alkuperä
Meriläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
häkkäiltää sauna
Ruotsi
osa koloxid
Suomi
nousee häkä, häkäiltää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Aareavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Osar koloxid i vedeldad bastu. Gammalt ord? 1800-talet?
Alkuperä
Inge Sivlér. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19