Uutisia

itiuutti ihminen lainasana lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
idiot
Suomi
idiootti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hela tornedalen
Esimerkki
Se on semmonen idiuutti.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tyhmä, pöllö, jälkhiin jääny etc
Alkuperä
Tage Lehto Pajala. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-03-24
puupää ihminen lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
träskalle, dumbom; dum
Suomi
tyhmä; töperö, puupää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Masunti, Kemi, Rovaniemi
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-03-24
myötätuntonen
Ruotsi
empatisk, medkännande
Suomi
myötätuntonen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Miettinen
Muokattu
2015-03-19
piimäankka kotitalous
Ruotsi
filkagge
Suomi
piimäleili
Paikkoja
Kainulasjärvi,
Kulttuuri taustaa sanasta
ordet anv inte i fiG. Avlång rund långfilsbehållare av trä. Ullatti1, en tiäja. Innehåll surmjölk eller fil som fick surna i en kallkälla.
Muokattu
2015-03-09
pokka lainasana leikki
Ruotsi
poker
Suomi
pokeri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Lähemä pellaamhaan pokkaa Albinin tykö, sitä 25 äyrin pokkaa. Talvi-iltoina pelathiin pokkaa vanhaapojitten taloissa. Albin Oja, Pääjärvi etc. Insatsi oli 25 äyriä, ja sai nostaa noin 5 kruunhuun. Sitten piti lopettaa. Mutta ei ollu tarkkoja sääntöjä, vain yhteinen muraalinen ja sanomaton päätös. Ei saanu ryöstää toiselta kaikki rahat.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-02-27
lopetus
Ruotsi
avslutande, avslutning
Suomi
päättäjäiset, päätös
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Näyttelyn lopetus oli kaunista.
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-02-27
etusormi keho
Ruotsi
långfinger
Suomi
pitkäsormi
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Sen silmät olit samanlaiset ko isän pitkänäperjantaina ko se makasi telefoonikamarissa ja lippo pani siltä 49 silmät kiini peukalolla ja etusormela Siinä oli sama haijuki, kalman 395
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-02-25
anikka vaate
Ruotsi
ögla på skosnöre
Suomi
kengännauhan silmä
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
för skoband
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-02-25
anikka luonto puu
Ruotsi
ohuggen skogsremsa mellan två hyggen
Suomi
hakkaamaton metsäkaira
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Esimerkki
Aapua: Jäi anikka hakkaamatta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Aapua ord. anikka s ohuggen skogsremsa mellan två hyggen, Aa jäi anikka hakkaamatta
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-02-25
aijanvitta puu
Ruotsi
staketvidja
Suomi
aidanvitsa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonionlaakso
Esimerkki
Muonionlaakso. Jo sitä ny yhen viikon on vaikka aijanvittaksena.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans aijasvitta.
Alkuperä
Muoniolainen mies. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-02-25
rantamaat luonto
Ruotsi
kustlandet
Suomi
rannikko alueet
Sanaluokka
substantiivi monikko
Alkuperä
Leif Henriksson, Luleå. SR 1502. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-02-25
liivamato hyönteinen
Ruotsi
snigel
Suomi
etana
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vettasjärvi, Nilivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Nilivaarassa se on keippi, liivamaoksi sitä kansa sanothaan
Alkuperä
Pannu muistiin Airila
Muokattu
2015-02-24
keippi jellivaaransuomi hyönteinen
Ruotsi
snigel
Suomi
etana
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nilivaara, Vettasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
kiiski, vertaa imuri, liivamato. Nilivaarassa se on keippi, liivamaoksi sitä kansa sanothaan
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2015-02-24
imuri hyönteinen
Ruotsi
snigel
Suomi
etana
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vettasjärvi, Nilivaarassa
Kulttuuri taustaa sanasta
se on keippi, liivamaoksi sitä kansa sanothaan
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2015-02-24
kauto vaate itäsuomi
Ruotsi
skoämnes överdel
Suomi
kengän yläpuoli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Lohijärvi, Rovaniemi, Kuolajärvi, Simo
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen östfinska, kauto s \'skos överdel\'; endast i fi Tornedalen (A Piirainen k 1781; Ruoppila 1967:k 9, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen, Sipola, Artimo, Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-02-21
laki sauna
Ruotsi
bastuugns stenbemängda överdel
Suomi
kiuaksen yläpuoli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-02-21
kalasauna kalastus sauna
Ruotsi
havsfiskares bastu, viloplats
Suomi
sauna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo
Alkuperä
Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-02-21
kylmetä näkymätön maailma luonto
Ruotsi
kallna, svalna
Suomi
kylmetä, jähtyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Kompelusvaara.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Ku pitkänen mennee pohjasseen se kylmenee.
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-02-21
jättää sauna
Ruotsi
kallna (bastu, ugn)
Suomi
kylmetä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä: Uuni kerkis jättää. Rovaniemi: Jo se saunaa jättää.
Alkuperä
Artimo, Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-02-21
kaakkurinsauna ilmaus rakennus sauna lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
dåligt uppvärmd bastu
Suomi
kylmä sauna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari; Inari
Esimerkki
Inari: Olimpa kaakkurinsaunassa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-02-21
vilustus sairaus
Ruotsi
förfrusenhet
Suomi
vilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Tuntuu vilustus.
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-02-21
völjhyn lainasana
Ruotsi
i följe
Suomi
mukaan, matkaan
Sanaluokka
atverbi
Muokattu
2015-02-01
overoolit vaate työ lainasana
Ruotsi
overall, överdragkläder
Suomi
haalari, suojapuku
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa haalarit
Muokattu
2015-02-01
verivenäläiset etnisyys lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
ryska mördarband
Suomi
verivänäläiset
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kieruna, Jellivaara, Tornionlaakso...
Kulttuuri taustaa sanasta
Ryssar som härjade över nordkalotten förr i tiden (1600-1700 tal)
Alkuperä
Torbjörn Omalm, Olsson, U.F. (1983). Folklore i Torne lappmark. [Kiruna]: [Förf.].. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-01-29