MEÄN SANA
Ruotsi
kallrökt renköttfärs
Suomi
jauhettu ja savustettu poronliha
Paikkoja
Kieruna, Jellivaara, Jokkmokk
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans kurpi. Låneord i malmfältsdialekten och meänkieli från det samiska "gurpi". Populärt i Gällivare-, Kiruna- och Jokkmokks kommuner. Kallrökt renköttfärs som är inlindad i nätfett.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-27
vongata
Ruotsi
vila, ta paus
Suomi
ottaa taukon, levätä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kuolajärvi
Esimerkki
Rovaniemi: vonkasima tulila. Kuolajärvi: (ylheinen), miehet vonkaa paraikaa tulella.
Alkuperä
Ajelmelaeus.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-27
Ruotsi
låda, ask
Suomi
laatikko, rasia
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Simo, Arpela, ylheinen, Parakka, Alatornio, ylheinen, Ylitornio, ylheinen.
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll, Tapainen, Räsänen, Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-10
Ruotsi
fläta, höfläta
Suomi
heinäletti, palmikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Rovaniemi, Kemi, Simo, Sodankylä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Höfläta av två knippen.
Alkuperä
Räsänen, Artimo, Kaarakka..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-10
Ruotsi
skrapare
Suomi
raapija
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Rengöra potatis och liknande. Murare som skrapar murbruk.
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-10
Ruotsi
fett runt ren-, djurmage, används till blodkorv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Enontekiö
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2014-11-14
Ruotsi
två öglor med snurr, lekand
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Täräntö, Jukkasjärvi, Alatornio, (ylheinen), Kätkäsuanto, Parakka, Vittanki, Muonio, Ylitornio, Ylitornio, Enontekiö, Kolari, Karunki
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans fierkku. Två metallöglor som snurrar mot varann, anv på olika sätt, ofta i änden på en kedja, förhindrar att repen tvinnas.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-16
Ruotsi
stämjärn
Suomi
taltta
Paikkoja
Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hukipori.
Alkuperä
Isak Karl Henrik Jakobsson.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-15
Ruotsi
byggnad
Suomi
rakennus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Piian asuntotalo kans.
Alkuperä
Aejmelaeus, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-15
Ruotsi
djupgrop nedan fors
Suomi
syvä paikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa järämä, jyrhämä
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-06
Ruotsi
tjärn i sel efter fors
Suomi
lampisuvanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Kompelusvaara, Parakka, Jukkasjärvi, Vittanki, Enontekiö, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Kätkäsuanto
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa suanto. Kort, relativt djup och brett sel efter fors, strömmar ofta kraftigare än i sel.
Alkuperä
I. Tuovinen, Sjöström, Meriläinen, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-06
Ruotsi
kappa
Suomi
kappa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara. Mikäh kaapu sulla tuo om päälä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lekfullt, skämtsamt.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-05
Ruotsi
kappa
Suomi
kappa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara. Mikäh kaapu sulla tuo om päälä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Skämtsamt, lekfullt.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-05
Ruotsi
mun (lekfullt)
Suomi
kita, turpa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Lisäthään torhiin? Täytethään toria (äta).
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-05
Ruotsi
binge, lår, sädlåda
Suomi
laari, iso laatikko, viljalaari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Kemi, Kittilä, Kolari, Rovaniemi, Täräntö, Täräntö, Alatornio.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: laarissa ja loovissa säilytetty jyviä.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Häll, Artimo, Liljeblad, Kaarakka, Räsänen, B. Winsa: ordbok, Söderena
Muokattu
2014-10-05
Aamu ruska, miehen tuska!
sananlasku
Ruotsi
ordspråk
Paikkoja
Aamu ruska, miehen tuska!
Alkuperä
Pannu muistiin A. Alanampa
Muokattu
2014-10-05
Ruotsi
skidbindsle
Suomi
suksinside
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pintsle.
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-09-25
Ruotsi
bindsel (skida)
Suomi
side
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nilivaara1
Kulttuuri taustaa sanasta
Kaiunasjärvessä pinninki.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2014-09-25
Ruotsi
slänt
Suomi
rinne, töyry
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Satter med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lentti.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-09-25
Ruotsi
grus
Suomi
sora
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Satteri; Kompelusvaara, Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2014-09-25
nuuka
Ruotsi
noggrann, ordentlig, precis
Suomi
tarkka
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kompelusvaara, Svappavaara
Esimerkki
Kompelusvaara: se korjaa nuukhaan. Svappavaara: se ei ole niin nuuka mità tullee enin.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-09-25
Ruotsi
när som helst, strax, inom ett ögonblick
Suomi
tällä hetkellä, hetken kuluttua
Sanaluokka
atverbi
Esimerkki
Tornionlaakso: Koskas byssi tullee? Yhtä koska!
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-09-17
Ruotsi
alltihop, allt, alla, hela rasket, klabbet, rubb och stubb
Suomi
koko, kaikki, kokonaansa
Sanaluokka
substantiivi
atverbi
Esimerkki
Kainulasjärvi, Tornionlaakso: Ota koko konkkaronkka
Kulttuuri taustaa sanasta
Konkkaronkka tarkottaa iänpuolela koko sakki, porukka ja huuhentaali, ei luotettava - ja mie lissään siihen jokasen tuulen vietävissä. Vad det gäller ordet konkarong, hur expressivt det än är, så visar sig det vara lika lite ljudmålande som momang. Dess nuvarande betydelse alltsammans/ allesammans, hela bunten/rasket/ klabbet, är snarare fråga om en metafor och ingenting annat. Betydelsen har kanske påverkats av det vardagliga, ursprungligen dialektala, verbet kånka, även om det inte finns något släktskap mellan de två orden. Ja, som om det gällde något tungt och skrymmande man måste kånka omkring. Som är fallet med flera metaforer finns ett element av irrationalitet i dess utveckling och väg till acceptans. Konkarongen används så gott som endast i frasen hela konkarongen
Alkuperä
Hannele Lantto, Oulu, Pello.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-09-14
Ruotsi
lofts nedre våning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turtola
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; alanen s 'lofts nedre våning; endast i fi Turtola (T Sarvola k 4262, SMSA).
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2014-08-27