MEÄN SANA
Ruotsi
mormor, farmor
Suomi
isoäiti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinska mummu (ALE 468, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Miettinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
manligt kön
Suomi
miespuolinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sirpa Honka-Vasara
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. miehinen s. manligt kön (Sirpa Honka-Vasara k 6495, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen, 2006-10-15
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
humla; bi
Suomi
kimalainen
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Väylänvartiset sanakirja.
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
humla; bi
Suomi
kimalainen, mehiläinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kveeni, Jyykeä, Jyykeä, Kemi, Rovaniemi.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kyllä mie kuuntelin mettiäisiä pitkän aikaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa mehiläinen västfi, mettiäinen s \'kimalainen, humla\' (H Lahdenperä k 4624, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Miettinen, Rapola
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
besöksgåva
Suomi
vieraillulahja
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, meniäiset s. gåva vid besök; endast fi Alat (H Mörsäri k 2543, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-01-05
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
ilsk, vresig person, skrikig person
Suomi
äkäinen, kärttyisä, kirkuva (henkilö)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: huutaa kuin marjakarhu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans marjakarhu.
Alkuperä
Pannu muistiin Miettinen, Liljeblad, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
ilsk (hon)björn, bärätande björn
Suomi
karhu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ei ylheinen, Kainulasjärvi.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ärjyy ku marjaskarhu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, marja(i)skarhu s. björn som äter bär; även på Karelska näset (K Toivainen k 5594, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
fiskepatadel
Suomi
kalapadon osa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari.; Kolari
Esimerkki
Kolari: perävaaja, marinvaaja, vittajalka, patoporras.
Alkuperä
Pannu muistiin Valonen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
inntertaksbjälke
Suomi
sisäkatonniska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Simo.
Kulttuuri taustaa sanasta
Stock mellan vägg och takbjälke på vilken brädtaket läggs som grund för spån.
Alkuperä
Pannu muistiin Räsänen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
fiskepatastör
Suomi
kalanpato seiväs
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala, Tornedalen, Rovaniemi, Rovaniemi, Karunki, Karunki, Kolari, Pajala, Pajala, Pajala.; Pajala
Esimerkki
Pajala: ristivaajat, orpovaajat, marimet.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, marin s 'stödben i laxpata' (Paunonen 1987:219).
Alkuperä
Pannu muistiin Valonen, Paloheimo, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
kalvs löpmage
Suomi
juoksutusvatsa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kittilä, Simo, Kittilä, Sieppijärvi, Alatornio, Muonio, Vittanki, Vittanki, Jukkasjärvi, Parakka.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: siin on mako, kuninkhaalakki ja satakerttu ja maha, vasikan maola juoksetethaam maitoa, muita vaim tehhään makkaraksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Används som löpe vid osttillverkning. Västfi, mako s. kalvs löpmage (M Kaukiainen k 3696, SMSA). Västfi, mako s. kalvmage som används till ostlöpe (Paunonen 1987:219).
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen, Airila, Räsänen, Artimo, Miettinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
kalvs löpmage (för ostlöpe)
Suomi
juoksutusvatsa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä
Paunonen 1987:219.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
närsynt
Suomi
likinäköinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
kortsinnad, obegåvad
Suomi
lahjaton
Sanaluokka
adjektiivi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
kort förstånd: svagbegåvad, dum (individ)
Suomi
tyhmä, heikkolahjanen
Sanaluokka
adjektiivi
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Kompelusvaara: lyhemältä ajattelija ämmä, kamal ämmä, keitti kusiämpäristä kahvin ja maisto vasta nin tunsi, mutta sano että kahvit on tyyhriit, juon kyllä, ja niin joi. Parakka: lyhyt lahja se on heilä, juovatermiläisilä (huono järki).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
lyhy
Ruotsi
kort
Suomi
lyhyt
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, lyhy a. kort; östfi lyhyt id (E Lemola k 1097, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad, Kaarakka, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
liten segelbåt, slup
Suomi
pieni purjevene
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Nikkala.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tulliluuppi västfi, luuppi s. ruuhi; endast i fi Kolari och centrala Tavastland (O Arohonka k 4825, SMSA).
Alkuperä
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000.
Pannu muistiin Kaarakka
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
tråg, kar
Suomi
kaukalo
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinska, luuppi s. ruuhi; endast i fi Kolari och centrala Tavastland (O Arohonka k 4825, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-01-05
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
eka
Suomi
eekka, vene
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Matarenki
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
slup, båt med 3 bord
Suomi
vene
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakanen
Esimerkki
Hakanen: luupi?, kolmilaitanen vene.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
sysslolös tid (vår)
Suomi
työtön aika (kevä)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Sysslolös tid på våren, under tjällossningstid och innan vinter (skogsarbetare).
Alkuperä
Pannu muistiin Meriläinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
sår
Suomi
haava
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, luppo s. sår; endast fi Kolari (J Sivula k 1926, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-01-05
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
överhäng, hålighet (strand)
Suomi
ontto, rinteen syvennys
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; luoma s. överhäng, hålighet el likande i terräng (K Vallas k 5016, SMSA).
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen 2010-01-03
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
loka, rankbåge
Suomi
vemmel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Sodankylä, Sodankylä, Kittilä, Kemi, Simo, Enontekiö, ylheinen, Turtola.; Alatornio
Esimerkki
Alatornio, ylheinen: hevosel luokka.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, luokka s. loka i hästsele; östfi vemmel, luokki id (Ruoppila 1967:k 67).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Häll, Tiesmaa, Itkonen, Räsänen, Kaarakka, Liljeblad, Kena
Muokattu
2013-05-07