MEÄN SANA
loiskahtaa
vesi
Ruotsi
skvätta
Suomi
pirskottaa, roiskoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi.; Alatornio
Esimerkki
Alatornio, ylheinen: vettä loiskahti laattialle.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll, Kaarakka
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
slingra (orm)
Suomi
luikertella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kainulasjärvi: käärmes se loiroa mennä. Kompelusvaara: käärhmeitä loirosi aina.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa koikata.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-10
loirata
Ruotsi
gå slingrigt, gå i slingor
Suomi
luikertella, kiemurrella, mutkitella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kyllä net sieltäki (lehmät) loiraavat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa koikata.
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
mjärdedel
Suomi
katiskan osa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nordreisa
Alkuperä
Pannu muistiin Valonen
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
inneboende dräng
Suomi
trenki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa huonemies. Dräng som betalar hyra med arbete, men äter egen mat
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
flamma, eldsken
Suomi
loiste
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sarvisvaara, Kemi, Rovaniemi.; Jukkasjärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Jukkasjärvi: siihen uipi loisthessen vaikka mikä kala. Kompelusvaara: tupakallehteä tikun nokassa kuivasi loistheessa.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
oktober
Suomi
lokakuu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi.; Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara: jos lokakuu näkkyy varsin ku se syntyy se tullee nöyrävuosi, jos se näkkyy puolikuuta nin se tullee puoli vuotta (puoli satoa), mutta jos se makkaa (ei näy) niin kauan ku se on täysi, se tullee täysi vuosi (hyvä sato). Kainulasjärvi: syys- ja lokakuussa.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Kaarakka, Artimo
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
slå med piska, piska
Suomi
ruoskia
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: lojuutti hevosta pitkälä karhakala.
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
smutssamling
Suomi
likaläjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: kläppi sielä lokaläjässä tuhkuroittee.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-10
lokanen
Ruotsi
smutsig
Suomi
likainen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: paitaki ku se on kauam pietty se on lokanen.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
locka
Suomi
houkutella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
logga in
Suomi
kirjautua sisään
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-04-25
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
snor
Suomi
räkä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, aika ylheinen.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
svag sluttning
Suomi
pieni rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-10
loppua
Ruotsi
bli utsliten, tröttna
Suomi
väsyä, uupua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Jyykeä, Rovaniemi, Raisinvuono, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi.; Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Parakka: saha ku se on tylsä ja loppunu ettei sillä tehe mithän. Kompelusvaara: jo mulla nyt luonto loppu. Parakka: no se on luja ei se ymmärrä loppua (tröijy).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Kaarakka, Artimo
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
kviga, fjolårs ko som ej varit dräktig
Suomi
hieho, nuori lehmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Sodankylä, Kittilä, Kittilä, Kemi, Jyykeä, Jyykeä, Inari, Alatornio, Ylitornio, ylheinen, Alatornio, Jellivaara.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kantamaton nuorukainen.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, nuor(u)kainen s 'ungnötdjur'; endast nordfi och sydvästfi; östfi nuori, lähtemä m fl id (Ruoppila 1943:79).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Tapainen, Aejmelaeus, Massa, Itkonen, Rapola, Miettinen, Ke
Muokattu
2013-05-09
nuorukainen
eläin
Ruotsi
ungnöt
Suomi
hieho, nuori lehmä
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Väylänvartiset sanakirja.
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
förebrå, klandra
Suomi
nuhdella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: kuningas nuhellu Italian keisaria.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nuh(d)ella v. förmana (L Keippi k 3087, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Miettinen
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
förebråelse
Suomi
nuhde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi: saa nuhtheita. Rovaniemi: annetin aika nuhtheita.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nuh(d)e s. förmaning (L Keippi k 3087, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Miettinen, Artimo
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
plocka (bär)
Suomi
poimia
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: hilloja ruethan sitte noukkimhaj.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa poimia västfi, noukkia v. plocka bär, svamp, potatis mm (Kerttu Tuorila k 5851, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
fårterminologi
Suomi
lammassanastoa
Kulttuuri taustaa sanasta
Nookka- pesye; endast i sydvästfi och nordfi, inkl fiT (k 6430, SMSA). Sikka olo-tulosijatyypin kantana om får (Jaakko Sivula k 6425, SMSA). Ordet har ingen given betydelse.
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
vete
Suomi
vehnä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylheinen koko alueela.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nisu s. vete; östfi vehnä id (Paunonen 1987:216).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
snöhög
Suomi
lumiläjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. nirppi, nirppa, nirppu (nS, nK, Ka, Nöb, nf), snöhög, SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen 2009-05-25
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
sy
Suomi
ommella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Jukkasjärvi, Arpela.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: paijan mie häyn Eelolle neuloa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, neuloa v. sy; östfi ompella id (ALE 431, SMSA).
Alkuperä
Ullatti2.
Pannu muistiin I. Tuovinen, Miettinen
Muokattu
2013-05-09