Uutisia

siira luonto sää vesi
Ruotsi
underkylt regn
Suomi
siide
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Riitettä maassa ja siiraa sattaa. Juoksengissa jokku sanovat että tullee siiaa.
Alkuperä
Väylänvartisten sanakirja. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-29
siitää vesi luonto lumi
Ruotsi
regna underfryset regn
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa: Riitettä maassa ja siiraa sattaa. Juoksengissa jokku sanovat että tullee siiaa.
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-01-29
resunen ihminen
Ruotsi
slarvig
Suomi
huoleton
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Resunen mies
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-28
resunen ihminen
Ruotsi
slarvig; trasig, söndrig
Suomi
huoleton; rikkinäinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi: Resuset kengät.
Alkuperä
Kaarakka, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-28
jälkilöyly sauna
Ruotsi
eftervärme i bastu
Suomi
jälkilöyly
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-26
joutilo ihminen
Ruotsi
ledig, tillgänglig person
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-25
rönkätä lääke lainasana
Ruotsi
röntga
Suomi
röntgenkuvata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Juoksengi
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
friskautua lääke lainasana keho
Ruotsi
tillfriskna
Suomi
parantua, toipua
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Matti Junes, född i finska Tornedalen. Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2025-01-25
makkara loru ruoka
Ruotsi
korv, falukorv
Suomi
makkara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hela Tornedalen; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Paistama makkaraa ruaksi. Ramsu: Makkara matkusti pitkin tietä, viimen se halkesi pois.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa verimakkara, pylsy.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
parkkeerinki lainasana paikannimi
Ruotsi
parkering, -plats
Suomi
pysäköintialue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Tuossapas hyvä parkkeerinki.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-25
parkki lainasana paikannimi
Ruotsi
park
Suomi
puisto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-25
parkki paikannimi lainasana
Ruotsi
statligt skogsområde
Suomi
metsäalue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka
Esimerkki
Parakka Parakka: Ampuva koko kruunumparkki.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
parkki lainasana puu
Ruotsi
bark, ämne under bark och under näver, mellan trä och bark/näver
Suomi
kaarna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Sieppijärvi, Muonio
Kulttuuri taustaa sanasta
Jukkasjärvi: Ensim koijumparkki.
Alkuperä
I. Tuovinen, Valonen, Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
faaly, -makkara lainasana ruoka
Ruotsi
falukorv
Suomi
makkara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Ennen söithiin paljon faalymakkaraa.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-25
barkki kotitalous puu lainasana vaate lääke
Ruotsi
bark
Suomi
kaarna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Jyykeä, Kittilä, Sodankylä, Kemi, Svappavaara, Jukkasjärvi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, Jyykeä, Kittilä, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Kemi, Svappavaara, Jukkasjärvi: Se teki Jaakom muori yheksäm puun parkista juoman keitti (poltheen lääkheeksi). Petter Turtola ca 1930: Tuli yksi mies Moskojärvestä joka kutsuthin Moskin -Heikki, Se sano että sulla poika mätäne jalka eikä sinusta yksikhän piä varia ,Mutta kyllä minä tehen voithen että heitä mätänemästä,Se meni ulos ja nouti kojupölkyn, Sitten se otti pois tuohen ja krapasi parkin ja pani panhun kiejumhan. Se vesi tuli aivan punainen , Sitten se laski sen hurstin läpi että ei tullu yhtän roska ,Kaksi kerta päivässä pin kauhalla ammelta sitä vettä ,Hava heiti mätänemästä ja haisemasta ja rupesi paranemhan. Sitten käski likutta ja sujuta että se tule sujumhan. Nin sain jalan paranenmhan mutta aina se on haittanut ,
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti, barkvatten för färgning och bearbetning av skinn, ämne för beredning av skinn, bark från al el vide Vittanki, Parakka, Jellivaara, , Jukkasjärvi, Enontekiö, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Kompelusvaara: Sysitty parkki pois, se karpu, petäjhään asti. Jukkasjärvi, Kompelusvaara: Nauvan vuota se tarttee pitemän ajan, ja eikhään...
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka, Petter Turtola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
tuohi puu kalastus lääke
Ruotsi
björknäver
Suomi
tuohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Jukkasjärvi: Kopat olheet tuohesta ja kivet siinä (i nät, fiske).
Kulttuuri taustaa sanasta
Björkbark användes som läkemedel mot sårskador. Petter Turtola preivissä joskus 1930: Tuli yksi mies Moskojärvestä joka kutsuthin Moskin -Heikki, Se sano että sulla pika mätäne jalka eikä sinusta yksikhän piä varia ,Mutta kyllä minä tehen voithen että heitä mätänemästä,Se meni ulos ja nouti kojupölkyn, Sitten se otti pois tuohen ja krapasi parkin ja pani panhun kiejumhan. Se vesi tuli aivan punainen , Sitten se laski sen hurstin läpi että ei tullu yhtän roska ,Kaksi kerta päivässä pin kauhalla ammelta sitä vettä ,Hava heiti mätänemästä ja haisemasta ja rupesi paranemhan .Sitten käski likutta ja sujuta että se tule sujumhan , Nin sain jalan paranenmhan mutta aina se on haittanut ,
Alkuperä
I Tuovinen, Petter Turtola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
avitrenki
Ruotsi
avvittring
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti
Esimerkki
Petter Turtola preivissä: Ei koskhsn puhutukhan että päiväreishun ruoka , Oli sitä tidtenkin parempa tienastia aina välhin avitrenkin aikana, saima akortia ja tienasimma koko hyvin ,mutta ei sitä paljon nukuttu , Nin sitä kothin rahaa.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-24
Stisse, Stiiki nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Stig
Sanaluokka
erisnimi
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-24
Kalle, Kalla nimi
Ruotsi
Karl, Karl-Erik
Suomi
Kalle
Sanaluokka
erisnimi
Esimerkki
Winsan Kalla asui Kainulasjärvessä. Kalleks kuttuhiin nuorempia miehiä joila oli nimi Karl.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-24
KG, Koogee lempinimi/haukkumanimi nimi
Ruotsi
Karl-Gustav, Karl-Gösta
Suomi
Kalle Kusto
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
KG, Koogee on kahela kainulasjärvilaisela. Karl-Gösta ja Karl Gustav.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-24
tupata ihminen
Ruotsi
snagga
Suomi
leikata hiukset tuppauskonheela, tunkea, tungetella
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-19
tupata ihminen lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
klippa kort eller halvkort, snagga
Suomi
leikata hiuksia lyhyksi
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Alatornio, Kompelusvaara (ei ylheinen), synonyymi nulikoita.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-19
toisti
Ruotsi
upprepning
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Täräntö: Toisti en viinaa naamhaan pane. Kainulasjärvi: Mie toistiki niitän siinä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-19
nopsa sananlasku
Ruotsi
snabb, rask
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Töissä nopsa. Kuka on nopsa nuorena on virkku vanhaana.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa nopea.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-15