MEÄN SANA
Ruotsi
lik; salig avliden
Suomi
ruumis; vainaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: äijäkallas, kallasvaina.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-02-10
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
avliden, salig; oätbar djurkropp, kadaver
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kemi.; Rovaniemi, Inari
Esimerkki
Rovaniemi: äijäkallas, kallasvaina. Inari, ylheinen: Iisakki kallas, hevosen kallas.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Nedlåtande.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Koskimies, Artimo
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
höra lite, svagt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: vielä vähän ääni kaituu.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
avlägsna sig, gå längre bort, utåt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki, Enontekiö, ylheinen.; Parakka, Jukkasjärvi
Esimerkki
Parakka: varras kaitunu sieltä silloin. Jukkasjärvi: varsin ku se kaitu se menne veen alle.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Västfi, kaitua, kaituta v. gå undan, försvinna; endast fiT och Sydösterbotten (M Vilppula k 5043, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
svart ren med vit rygg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Enontekiö, ylheinen.
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
vit rand på renrygg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
renrajdspår i snö, renflockspår
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
renflockspår i snö, renrajdspår
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Enontekiö, ylheinen, Muonio, Kittilä, Kittilä, Kittilä, Sodankylä, Sodankylä.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Tiesmaa
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
ängssyra, rumex acetosa
Suomi
suolaheinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen, suolaheinä, Kätkäsuanto.; Parakka
Esimerkki
Parakka: juomu on yksi kaalisortti. keittävät poromaijossa ja syövät (lappalaiset), kyllä lantalaisekki. Parakka: juomut keitethäm pehmeäksi. sitte maitoa tai piimää seuhran, kylmänä syöhän leivän kansa.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Hackas och finfördelas och kokas till välling.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
jojk
Suomi
saamelainen laululaji
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. ikivanha saamelainen improvisoitu alkukantaisen yksinkertainen laululaji.
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja. Oiva Arvola.
Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden 2009-04-25
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
stjärt, rumpa
Suomi
takapää, takapuoli
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Airila
Muokattu
2013-04-11
jorristua
lumi
Ruotsi
stelna, frysa till is
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: semmonej joka jorristuu sinne, kylmettyy.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
renstek, skinka, stek
Suomi
paisti, poron-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turtola, Ylitornio, Mäntyvaara, Yttre Landsjärv.
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
lårs yttre sida, rumpa
Suomi
paisti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kuolajärvi, Kuolajärvi, Kittilä, Sodankylä, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Inari, Sodankylä, Inari, Rovaniemi, Sodankylä, Rovaniemi, Kuolajärvi, Sieppijärvi, ylheinen, Lohijärvi, ylheinen, Täräntö, Alatornio, Arpela
Kulttuuri taustaa sanasta
Hela övre delen på lår, skinka. Om djur och människa.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen, Leino, Tiesmaa, Artimo
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
lårbensled
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Elläimistä.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
fårstek
Suomi
lammaspaisti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Torrivaara.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
försvinna
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Enontekiö
Esimerkki
Enontekiö, aika ylheinen: sinnes s oj jaukkunu.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
tre tre famnars havsnät i rad
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin Räsänen, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
lalvanen
puu
Ruotsi
-toppig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Alatornio.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: teräslalvasia mäntyjä.
Kulttuuri taustaa sanasta
I sammansatta ord.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll, Tuovinen, Liljeblad
Muokattu
2013-04-11
lalvakko
kala
Ruotsi
hösthanöring
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad
Muokattu
2013-04-11
lalvakaro
puu
Ruotsi
torrdel i trädtopp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
lalvakas
puu
Ruotsi
långsamt avsmalnande träd
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: lalvakas om puu ku se niin jyrkevännä juoksee että s ei hoiku niin hopusta.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
lalvakapale
puu
Ruotsi
toppbit
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: mutta lalvakapalheesta kaksi.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
topp, spets
Suomi
latva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen, Karunki, Alatornio, ylheinen, Karunki, Kemi, Simo, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemijärvi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Ruija, Kittilä, Kittilä, Kittilä, Jyykeä, Raisinvuono.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, lalva s. topp, spets; sydvästfi och sydösterbottniska larva, östfi latva id (S Niemi k 4217, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad, Isoniemi, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka, Tuovinen, Valonen, Rapola, Rä
Muokattu
2013-04-11