Kompelusvaara: Mattina köyhäm pihti katom pääle. Kittilä: Ennen Mattia jos hiostaa seinhän (sullaa lumi), merkittee pahoja ilmoja efter denna dag behöver inte den fattige bränna törved som ljus. Raukola: Den 24:e februari är det ”Kevät-Matti” (”Vår-Matti”). Vinterns rygg kröks och vi går mot våren. Det märks på att det blir mer livat i naturen. ”Matti har kastat sin heta sten i vaken, forsen eller brunnen”. Det bildas ingen ny is i strömmande vatten. Man kallar istapparna från taket för ”Matin parrat” , (”Mattis skägg”). Och ju längre Mattis skägg blir desto längre har våren kommit.
Man siade om kommande väder och sa att: om snön yr på Kevät-Matti så kommer det att komma flera snöfall innan våren är slut. Men det skulle bli en bra bärskörd. Det sades också att: ”Mattina on päivää hihtoa ja yötä nukkua.” (”På Vår-Matti finns nog med dag för att skidra och nog med natt för att sova”.)
Kulttuuri taustaa sanasta
Eilen oli Syysmatin päivä. Matteus lukkee almunakassa. Sanothaan Matteusta syysmatiksi ja kevämatti taas oon Mattiaksen päivänä 24/2. Nämät Matit oon toisten vastakhaisia- yks valon toinen pimeän.
Sanothiin ette lehmät olit syys- ja talven ummessa ja ette Kevämatti alotti maijonsaanin.
IB Uusitalo; Mattina puithiin riihiä ja pyöritethiin puromyllyjä. Jos vesi mennee riitheesheen Mattina niin tullee pitkä, lauha syksy ja taas toisin päin. Noh! Näkkeepä sen kunka Nyt käypii…
Alkuperä
I. Tuovinen, Liljeblad, Isoniemi, Artimo, Raukola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Kesän aikana söithiin kessäintynyttä särkeä. Panthiin suolavetheen puusaavhiin ja kun oli happaintunu sitä söithiin kesän aikana. Sanothaan ette särjen ruoot lahoit/pehmenit pois saaven suolaveessä ja oli sitte helpompi syä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tornedalens svar på surströmming. Ännu under 1950-talet fanns en i Kainulasjärvi som åt försurnad mört.
Kemi, Jyykeä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Raisinvuono, Raisinvuono, Kittilä: Sielä on vuomaa ja jänkkää ja maansankaletta. Lemminjoki: Penikulma läpi se maa.
Kompelusvaara: Korkeat luulot ittestänsä. Kemi, Kompelusvaara: Ei ole autuhaaks tuloa muuala ku lestaatilaisessa liikheessä, semmoistakì luuloa on. Luulo ei ole tiedon väärti.
Alkuperä
I. Tuovinen, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Kainulasjärvi: Kotona autoin mammaa korjaamhaan huonheet ja jopa kuurasin laattioitakin. Kuurihinkki ja kuuritraasu porstan päähän jossa oli varsi ja sitten kuurata. Ei kukhaan siivonu. Neuvot oli meile suuria kampheita kun aurat, veltat, ja sahat, vasarat etc. Neuvoloovakin oli, useasti rojuloova. Kaikenlaista kolpaa keräthiin neuvoloovhaan jota lapsena oli hauska kaivaa.
Kemi, Rovaniemi: Yhtä ja toista semmosta rojua. Kainulasjärvi: Kotona autoin mammaa korjaamhaan huonheet ja jopa kuurasin laattioitakin. Kuurihinkki ja kuuritraasu porstan päähän jossa oli varsi ja sitten kuurata. Ei kukhaan siivonu. Neuvot oli meile suuria kampheita kun aurat, veltat, ja sahat, vasarat etc. Neuvoloovakin oli, useasti rojuloova. Kaikenlaista kolpaa keräthiin neuvoloovhaan jota lapsena oli hauska kaivaa.
Tornionlaakso, Malmikentät; Simo, Jyykeä, Raisinvuono, Alatornio, Sodankylä, Kemi
Esimerkki
Pottumaat mullathaan kesänaikana kun kaali on näkösellä. Tarkouts on ette lisätä multaa potun kaalen pääle ja syrjile. Pottuvelttaa veethiin pitkin vakoja, Yks mies vetomiehenä, aika raskasta hommaa. Ei ole lasten leikkiä kun sanothaan.
Parakka Parakka: Kettu tahtoo harakalta kolmasta poikaa, mutta harakka ei ennää pölkää. Millä se sie hakkaat (puun), eihän sulla ole kirvestä ei veitteä. Kuka sinun neuvoi? Varis! Kompelusvaara: Vaikka sitä neuvothaan.