Tolonen, G. (1954). Svappavaara: med glimtar från kringliggande byar i Vittangi församling : hembygdsbok. [Kiruna]: [Wallerströms bokh.]..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Det blev inget av honom bara Gammel Adams/djävulens skrapa
Suomi
Vanhaa Aatami, piru
Paikkoja
Kainulasjärvi, Väylänvartisten sanakirja; Vanhaa
Esimerkki
Det blev inget av honom, det blev Gamle Adams skrapa av honom. Slöa individer kunde få den stämpeln. Slöhet ansågs vara styrd av djävulen.
Piru ohjasi laiskoja, ja siksi laiska ihminen oli Pirun krapa. Jouni Puoskari:
Itte Piru se Vanhaa Aatami oon!
Kulttuuri taustaa sanasta
Maija-Liisa Soini: Olin niin harmissani, että oikein vanha aatami pakkasi pääle, tuli paha kiiri ja mieli ja ko mie suutuspäissäni sillälaila nakkasin syrhjään pilale menheen kampheen, nuin se vanha aatami pääsi pääle, nyt hävettää, ko sillä laila tulistuin. Antheeksi sitte pyysin. Birger Winsa: Syy miksi jokku olit pirun krapoja on ette laiskuus yhistethiin pirun kans. Joka oli laiska oli pirun ohjaama. Ja Vanhaan Aatamin krapa oli pirun ase. Mulla on kaks esimerkkiä Pirun kravoista. Molemat piethiin olevan laiskoja. Se oli tärkeä siihen aikhaan ette on töissä palavassa ja hiessä koska piti elättää suuria perheitä. Siksi laiskuuven seuraus on ette pere joutui nälkhään, sairhaukshiin ja kuolemhaan. Pirun homma se on. Jumalan palvelija on töissä "i sitt anletes svett" kun Luther kehotti. Kristitty pittää olla aina hikipäässä töissä vetämässä ruokaa talhoon. Eikä siinä säänössä ole mithään vikkaa. Lestatius sitten opetti ette viina on pirun ase viemhään ihmisen työmaalta juoppoutheen. Vaikka Jesus ryyppi viinia, teki sitä ja jakoi kaikile paljon viiniä.
Sjöngs alltid av Palon-Pietin Marja varje år vid samma tidpunkt på påskdagen i Jukkasjärvi kyrka.
Alkuperä
Ranta-Rönnlund, S. (1971). Nådevalpar: berättelser om nomader och nybyggare i norr. Stockholm: Askild & Kärnekull. Samt: Ranta-Rönnlund, S. (1978). Sist i rajden: berättelsen om ett uppbrott. Stockholm: Askild & Kärnekull..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Täälä se Jussa liettää aikaa turhaasheen viettää. Pilvilinnoja rakentaa, onneansa korkeale asettaa. Mutta luultu onni on pettävä, ja kaikki on jättävä. Net on vain utukuvia toelisuuen rinnala.
Alkuperä
Meän Hermanni i Kainulasjärvi skrev detta i en skogskoja om Johan som retade honom för att han hade ett ben som inte kunde böjas. Ändå var han skogsarbetare..
Pannu muistiin Birger Winsa
Bergfors, G. (1968). Finska ordspråk, säregna uttryck och talesätt från Vittangibyarna på tornedalsdialekt. Luleå: Tornedalica..
Pannu muistiin Järämä-Satter