Tulokset

heima lainasana jellivaaransuomi rakennus
Ruotsi
hemman
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sydöstra Gällivare kommun
Kulttuuri taustaa sanasta
Ev. låneord från Överkalixmålet?
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
> lisää
hirvenjaakaminen jellivaaransuomi metsästys lainasana
Ruotsi
älgjakt, älgjagande
Suomi
hirvenmetsästys
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kilvo, Nattavaara
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-30
> lisää
holli lainasana ihminen
Ruotsi
avstånd
Suomi
matka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Holli oli liian pitkä ampua. Ei menny ampua tuohon holhiin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Svenska håll i betydelsen avstånd. Se på långt håll.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-12-02
> lisää
hoorttiski lainasana
Ruotsi
hårddisk
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
data
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
> lisää
hymla lainasana hyönteinen
Ruotsi
humla
Suomi
kimalainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-07
> lisää
höökskuula lainasana
Ruotsi
högskola
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
> lisää
ilmapyssy metsästys leikki lainasana
Ruotsi
luftgevär
Suomi
ilmakivääri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala, Pentäsjärvi
Esimerkki
Lyftjevääri, mikäs se on meänkielelä. Ilmapyssy.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kanske ett modernt påhittat ord.
Alkuperä
Elina Isaksson-Kruukka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-12-13
> lisää
jauhoklimppi lainasana ruoka
Ruotsi
mjölklimp
Suomi
jauhokakko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Mjöl, vatten och salt blandades till klimpsmet och kokades i saltat vatten. Klimpen åt man antingen i sitt spad med en smörklick, eller med lingonsylt.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vesiklimppi. Källa: Ingvar Oja, Kainulasjärvi.
Alkuperä
Ingvar Oja, Kainulasjärvi.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-28
> lisää
jälpata lainasana
Ruotsi
hjälpa
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
> lisää
jösselspriitari kotitalous lainasana
Ruotsi
gödselspridare
Suomi
lannanlevittäjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa apulannanspriitari, eli spriitari
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2024-10-24
> lisää
kaakka lainasana ruoka jellivaaransuomi kotitalous
Ruotsi
kagge, liten tunna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
> lisää
kaali lainasana ruoka jellivaaransuomi kasvi
Ruotsi
kål, blad, blast
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Kaalijänkkä
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
> lisää
kakksi ihminen jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
kaxig
Suomi
ylimielinen, pöyhkeä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Skröven/Röytiö
Esimerkki
Haan istui siina ja oli vähän kakksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kakksi erottuu kaksi-sanasta. Källa: Henrik Larsson, Röytiö
Muokattu
2024-06-26
> lisää
kalla lainasana luonto jellivaaransuomi lumi vesi lainasana-saame
Ruotsi
isflak som dröjer sig kvar efter issmältningen på våren
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Kallansalmijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
> lisää
kartongi lainasana
Ruotsi
kartong
Suomi
pahvi, kartonki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-12-09
> lisää
kaseerata lainasana
Ruotsi
kassera
Suomi
hylätä, jättää käyttämättä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kaseerattu talo tuo Vinsan talo. https://kaino.kotus.fi/av/kuuntele/6a_taranto.mp3
Alkuperä
Axel Siverhall, Kainulasjärvi, född 1883.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-25
> lisää
kekspertti lainasana työ ihminen kirjakieli
Ruotsi
kexpert, påhittig person
Suomi
kekseliäs henkilö, kekspertti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Meänkielen
Esimerkki
Ekspertti tutkii, kekspertti keksii. Kekspertit keksivät esimerkiks meänkielen gramatiikkaa eli kielioppia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Nytt ord i meänkieli. Experten undersöker, kexperten hittar på, t ex meänkieli grammatik, dess stavning och fonologi. Jfr rasifieerinki, porstuasuomi, rajarasismi etc.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-01
> lisää
kilu jellivaaransuomi lainasana mitta
Ruotsi
kilo
Suomi
kilo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-03
> lisää
klaani etnisyys lainasana
Ruotsi
klan
Suomi
klaani
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Klaanista nykysin puliisitki puhuvat. Klaaniverkostoja, ja rikolisia klaania.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-04
> lisää
klaputella lainasana ihminen
Ruotsi
klappa någon/ngt försiktigt
Suomi
taputella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-04
> lisää
klinkku: mennä klinkhuun rakennus työ lainasana
Ruotsi
gå snett (spik)
Suomi
menee väärään, vinoon
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Nikkari löi vasarala naulan klinkhuun. Mennee klinkhuun sanothaan jos lyöpi vinosti naulan kantaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa klinkata. Svenskans klinka spik t ex i båttillverkning.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-20
> lisää
klipsuttaa kotitalous lainasana
Ruotsi
klicka (strömbrytare), klippa (sax)
Suomi
napsauttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Hauska klipsuttaa fjärrkontrollila joululamppuja. Sytyttää vaikkapa 4 joulukuusta yhelä klipsutuksella.
Kulttuuri taustaa sanasta
Maholisesti ruottin klippa. Koska saksilaki saattaa klipsuttaa. Älä nipsuta sanothaan kans iänpuolela.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-29
> lisää
klivi lainasana jellivaaransuomi lintu eläin lainasana-saame
Ruotsi
gluttsnäppa (fågel)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Klivijänkkä
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
> lisää
knallikova lainasana
Ruotsi
stenhård, knall-
Suomi
kivikova
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Niin knallikova kiiselileipä ette hamphaat pirskovat.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-10-17
> lisää