Tulokset

kylmetty luonto vesi
Ruotsi
frusen, djupfryst, fryst
Suomi
jäätynyt, paleltunut
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vittanki, Enontekiö
Esimerkki
Vittanki: ja kylmetyitä lahoja seiniä. Enontekiö, (ylheinen): kylmettyym maahan panin putaatit.
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kynsiä vesi
Ruotsi
klösa, skrapa (is)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Parakka, paijusta minkä jäät on kynsiny
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo
lahtivesi vesi
Ruotsi
vikvatten, vatten ur vik
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
Muokattu
2013-04-09
suuvesi vesi
Ruotsi
stigande vatten i mynning av vattendrag
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Aejmelaeus
syväkki vesi luonto
Ruotsi
djup plats
Suomi
syvä paikka
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, se se vasta syväkki on se iso joki
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Anthoni
hyhmä vesi
Ruotsi
issörja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Torrivaara1
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
kaljamaa vesi
Ruotsi
hal blankis el hal frusen mark
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kostuttaa vesi
Ruotsi
låta fuktas
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Svappavaara, Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kynttilä vesi
Ruotsi
istapp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
pottuvesi vesi
Ruotsi
vatten efter potatiskok
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Hannula, Kaarakka
velle vesi kalastus
Ruotsi
bakvatten i fors, god fiskeplats
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Inari, (ylheinen), Kittilä, kivev velle
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Isoniemi
juova vesi
Ruotsi
farled, strid ström där laxen går, väg, ränna, fåra (i vatten, väg el i ansikte)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, häätyy kaivaa juovan sen niemem poikki, Ylitornio, Turtola, Kompelusvaara, Täräntö, Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara, juova se tehhään ränni myllyile tai pölkyile koskissa
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Tiesmaa, Valonen
kaltiojoki vesi
Ruotsi
bäck som rinner ut från en kallkälla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
komujää vesi
Ruotsi
is med luftutrymme under, lufutrymme mellan is och botten under lågt vattenstånd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara; Nikkala
Alkuperä
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000. Pannu muistiin I. Tuovinen
kuostea, kuoste vesi
Ruotsi
fuktig
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Enontekiö, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), kuostem maa
Kulttuuri taustaa sanasta
vanhaa, vesi
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
köyte vesi
Ruotsi
hög vattensträng mellan två strida strömmar
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, köyte on semmonen että virta ku se väylässä ahistuu yhtheen, kaitaseksi puristuu harjale, niinku köysi, se on niinku kuinka pehmeä vesi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
laita-aalokko vesi
Ruotsi
sidvågor
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Isoniemi
munakka vesi
Ruotsi
tunn, ny blankis
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö, Ylitornio, Sieppijärvi, Vettasjärvi
Esimerkki
Enontekiö Enontekiö, (ylheinen), Ylitornio, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Vettasjärvi, syksyilä ku ilmal lumetta oj jäät, munakalla
Kulttuuri taustaa sanasta
synonyymi maajää
Alkuperä
Sieppijärvi, om munakalla, Vettasjärvi2, ko tuli munakkajää saattoi saa matheita. Pannu muistiin I. Tuovinen, B. Winsa: ordbok
sähy vesi luonto
Ruotsi
dålig våris
Suomi
huono keväinen jää vertaa sohju
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Hämäläinen
telki vesi
Ruotsi
stor bit? isbit under islossning
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Alatornio, Kompelusvaara telki ja pönkkä on isomat, tuki on vähänen
totivesi vesi
Ruotsi
vatten som drink blandas med
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
toti, vesi, johon toti valmistetaan
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka
tussahuttaa luonto vesi
Ruotsi
regna kort men hårt
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi Kittilä, sattaa tussahuttaa vettä ja saattaa olla luntaki muasa
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Isoniemi
uitto luonto vesi
Ruotsi
ganska stor lugnt strömmande älv
Suomi
isonpuoleinen, tyynesti virtaileva joki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Jyykeä
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Rapola
valahtaa vesi luonto
Ruotsi
falla (ned),skvätta,skvalpa
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi Kemi, vettä valahti maahan
Kulttuuri taustaa sanasta
läikähtää,pudota,vaalistua
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Paloheimo