Tulokset

utusae vesi luonto
Ruotsi
dimmregn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Paloheimo
vesikirpalet vesi
Ruotsi
vattendroppe, skvätt vatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, ihminen on kirottu
Alkuperä
Pannu muistiin Airila
hetevesi vesi
Ruotsi
källvatten, ovanligt klart och gott dricksvatten,
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. lähdevesi, erikoisen kirkas, hyvä juomavesi
Alkuperä
Yliperä kielen sanakirja. Oiva Arvola. Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
jäienlähtö vesi
Ruotsi
islossning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
jäähalkema vesi
Ruotsi
råk, -spricka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kaara vesi
Ruotsi
långsmalt isvak
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, se hakkas jäähän pitkän kaaran
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
lampero luonto vesi
Ruotsi
liten tjärn
Suomi
pieni lampi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Rovaniemi.
Alkuperä
Aejmelaeus, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
laskuväylä luonto vesi
Ruotsi
farled i fors
Suomi
laskuväylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen, Kemi, Rovaniemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa joutoväylä.
Alkuperä
Häll, Kaarakka, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
lauka vesi
Ruotsi
ren, blank
Suomi
puhdas, kirkas, kiiltävä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Kemi: sielä sattaa laukaa vettä.
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Muokattu
2013-04-25
loimuila vesi näkymätön maailma luonto
Ruotsi
vågor som går under vindstilla väder
Suomi
aaltoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Enontekiö
Esimerkki
Enontekiö: siikate loimuilee, se tuulta toivoo.
Kulttuuri taustaa sanasta
Käytethään välistä.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-11
lonsea vesi
Ruotsi
ljum
Suomi
haaliea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: lonsea vesi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen. Katto soimea.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Kaarakka
Muokattu
2013-05-12
mulahtaa vesi
Ruotsi
plumsa i (vatten)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Miettinen
pehmeä vesi vesi
Ruotsi
vatten rik på luftbubblor i strid fors el fall
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka
Esimerkki
Parakka Parakka, siin (penkan alla) on niim pehmeä vesi että s ei kanna (venettä), aivan honto
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
poukane vesi
Ruotsi
våris som vare sig bär el brister
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
röysä vesi lumi
Ruotsi
isklump
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
juontovesi vesi
Ruotsi
huvudfåra i älv, farled
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
kuohu vesi
Ruotsi
vattenskum (i fors nedanför sten el dylikt)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Vesisaari, Rovaniemi, Lohijärvi, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara, Vittanki
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo, Isoniemi
puna vesi
Ruotsi
litet bakvatten i sel? virvel efter fisk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, (ylheinen), Kuolajärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Sipola, Liljeblad
tuhero länsisuomi luonto vesi
Ruotsi
duggregn, tjockt yrväder, dålig sikt
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. tuhero \\\\\\\'duggregn; tjockt yrväder; dålig sikt\\\\\\\' (Nb, Nf, Ka, Söb, Möb, delvis söF). Deskr-onomatop ord. Winsas anteckningar. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland At = Alatornio Br = Sammeli-Brännmyra Di = Diirijärvi, Överkalix kommun. Er = Erkheikki Et = Enontekiö Gä = Gällivare, Gällivare kommun Ji = Jierijärvi (informant Alma Juntti) Ju = Jukkasjärvi, Kiruna kommun Kai = Kainulasjärvi Kar = Karunki Kol = Kolari Ko = Kompelusvaara Kor = Korpilombolo Kuusi = Kuusihuor
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen
ulkomerellinen ihminen vesi
Ruotsi
persom som vistas på öppna havet
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Paloheimo
isovesi vesi
Ruotsi
högvatten
Suomi
tulva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kompelusvaara
Esimerkki
Väylä oon isolaveela. Nyt oon iso vesi.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Söderena
Muokattu
2013-04-29
kiehautta/a/ vesi
Ruotsi
koka upp hastigt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Gällivare kommun
Alkuperä
Pannu muistiin John Josefsson
kieri: olla kierillä vesi
Ruotsi
blank? vara blank, snöfri is
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
pono vesi
Ruotsi
våris som är skör och lyfter sig ovan vattenytan, el markytan
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela
Esimerkki
Arpela, jää on ponolla, Kainulasjärvi, välistä vuomat on niinku pono
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen