Tulokset

riitto vesi
Ruotsi
tunn nattgammal is
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, riithompa se nyt pani
Alkuperä
Pannu muistiin Isoniemi, Artimo
> lisää
roima vesi
Ruotsi
strandsvall, -våg
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kemi, Rovaniemi, se or roimasa nyh harri
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa rauma
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
> lisää
ruutana vesi
Ruotsi
vattenpöl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, sanothan ruutanaksi
Alkuperä
Pannu muistiin Isoniemi
> lisää
ryytärannat vesi luonto
Ruotsi
issörja på stränderna
Suomi
jääsohjua rannoilla
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Nikkala
Alkuperä
Meänkielen sanakirja., Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckningar. Pannu muistiin Lars Lampinen
> lisää
röykkiö lumi vesi luonto
Ruotsi
packis, isbröte
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. ahtautunut jääkasa
Alkuperä
Oiva Arvola. Yliperän kielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
> lisää
sihinä vesi
Ruotsi
väsande, fräsande
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, se [keväinen huono jää, kun vettä tulee sen päälle] ottaa semmosen sihinäj ja hajuaa aivan silmärräphäyksesä [alta]
Kulttuuri taustaa sanasta
onomatp.
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Kaarakka, Hämäläinen
> lisää
siikanen: siikanne käypi luonto vesi
Ruotsi
svallvågen går
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kuolajärvi, tuuli toki tyyntyi, mutta ei sovi vielä lähtiä, kun käypi noin kova siikanne, laittakaa veneet kuntoon siksi kun siikanne asettuu
Kulttuuri taustaa sanasta
kaaliperhonen
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Lepistö
> lisää
tönkki vesi
Ruotsi
stort isblock, stor bit av ngt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Tuovinen
> lisää
vahtipää vesi luonto
Ruotsi
skummande,-piskad våg
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kittilä; Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi, vahtipääaallot käyvät merelä Rovaniemi, vaahtopää aalto
Kulttuuri taustaa sanasta
valkopää, kuohupää
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Artimo, Paloheimo, Isoniemi
> lisää
aava vesi lainasana-saame
Ruotsi
stort vak på sjö el vattendrag
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Ante Aikio. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10
> lisää
kesäpohja vesi
Ruotsi
lägsta vattenstånd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Isoniemi
> lisää
kirakka luonto vesi
Ruotsi
Kirakka gård belägen längs forssträcka efter Torneälven. Ostoppbar ström
Suomi
joen virta
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kirakkan yläpuolelta tarttu lohi. Betydelsen är en ostoppbar ström genom byn. Platsen ligger efter torneälven, där den östligaste punkten är.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kan beskrivas som en stark ostoppbar ström ge om byn. Historiskt så fanns en gård i norra Pello vid namn Kirakka gård. Anders Celsius lärjunge nämner det i källor och tillbringade en stor del av sin barndom där. Kirakka ligger rakt nedanför (älven)
Alkuperä
I. Tuovinen och en okänd. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-21
> lisää
lainheinen vesi
Ruotsi
vågig
Suomi
laineinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Alatornio.; Kompelusvaara, Tornio
Esimerkki
Kompelusvaara: vesi väylässä lainehtii. Tornio: Lainheinen meri.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
Muokattu
2013-04-09
> lisää
loskata vesi
Ruotsi
plaska, slaska
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari, valoi ja loskasi
Alkuperä
Pannu muistiin Tuovinen
> lisää
munakkajää vesi kalastus
Ruotsi
tunn, ny blankis
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Vettasjärvi
Esimerkki
Vettasjärvi Vettasjärvi2, ko tuli munakkajää saattoi saa matheita
Kulttuuri taustaa sanasta
t ex när man klubbar lake
Alkuperä
Nikkala. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
> lisää
noppa vesi
Ruotsi
droppe, skvätt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Vittanki, Ylitornio, Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Vittanki, Ylitornio, (ylheinen), Kompelusvaara, Parakka, ettei vesinoppaa
Alkuperä
Vesisaari, pane pieni noppa. Pannu muistiin I. Tuovinen, Tapainen, Airila, Miettinen, Artimo, Hämäläinen
> lisää
protina vesi
Ruotsi
brus, putter
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, pata pittää protinaa
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
> lisää
prunttia jellivaaransuomi vesi
Ruotsi
flöda, pumpa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Vesi prunttii avenosta ylös = vattnet pumpar upp ur vaken.
Kulttuuri taustaa sanasta
Prunttijärvi koilissenpäin lähelä Kurravaara.
Alkuperä
Pannu muistiin Bengt Johansson-Kyrö
> lisää
ratta ruoka vesi
Ruotsi
tunt skum
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
ex i fiskkokgryta
Alkuperä
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000. Pannu muistiin Birger Winsa
> lisää
ristimävesi vesi
Ruotsi
dopvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
> lisää
ruostevesi vesi
Ruotsi
rostfärgad vatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
> lisää
tihku luonto vesi
Ruotsi
duggregn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Rovaniemi
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Artimo
> lisää
tulovesi näkymätön maailma vesi
Ruotsi
stigande vattenstånd
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Kittilä, vesi tullee, on tuloveen aika, sei voit tuloveelä tullak kala
Kulttuuri taustaa sanasta
astevaihtelu (standardfinska): s # d tai t
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Isoniemi
> lisää
umpinen: mennä umpishen vesi
Ruotsi
dyka under vattnet
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi Kittilä, menim päätäni myöjen umpishej ja viheliäinen heti tukehuin
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Isoniemi
> lisää