MEÄN SANA
Ruotsi
flodvatten, högvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi; Kittilä
Esimerkki
Kittilä, tulvaveeh alkavat nousemhan
Kulttuuri taustaa sanasta
astevaihtelu (standardfinska): s # d tai t
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Kaarakka, Isoniemi
Ruotsi
flodvatten
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja..
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
ljustra (lax)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
Ruotsi
vågdallringar på vattenyta
Suomi
vedenvärinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvarsi, iänpuoli
Esimerkki
Tapio Koivukari: Tuulenrossa on Paulaharjun kirjoissa, kveenitarinoissa Ruijan rannalla.
Leif Bjørnar Pedersen Seppola: Tuulenrossa sanoma , Norjaksi ”Vindrosse” . Etelämmässä Norjassa sannoo Vindkule= Tuulenkuula. Tarkoitta sama fenomeeni.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa värinä.
Alkuperä
Väylänvartisten sanakirja..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-10
Ruotsi
plaska i vattenpöl (barn); söla med mat
Suomi
loiskua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lapset aina tälppivät vesijärvissä. Älä tälppää ruan kans.
Kulttuuri taustaa sanasta
Verbi piian on tälppiä? Vertaa toljata ja kurpoa. Vertaa talpata.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
svärta, sjöorre (fågel)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalen
Alkuperä
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
Ruotsi
forsvåg med bakström
Suomi
koskenaalto joka luo takavirran
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Koskenvalsia piti varottaa kun laski koskea kulutuksessa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Från svenska: Vals (fors) – vatten som återcirkulerar nedanför till exempel en sten i en fors.
Alkuperä
Birger Winsa.
veenpaisuma
vesi
Ruotsi
vårflod, högvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu5, Nattavaara2
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa tulva id
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Ruotsi
vinda (vatten från brunn)
Suomi
kelata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Konsonant i slutet på verbets grundform. Fortfarande relativt vanligt i vissa Gällivarebyar.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-30
viriäinen
vesi
Ruotsi
kölvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Anthoni
virrankäynti
vesi
Ruotsi
strömstyrka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, koa virrankäynti koskessa
Alkuperä
Pannu muistiin Isoniemi
virranniska
vesi
Ruotsi
strömnacke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
virranväylä
vesi
Ruotsi
strömfåra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
Ruotsi
smälla, knaka, vina (is)
Suomi
paukkua, valittaaa (jää)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, joissakin paikoissa.
Esimerkki
Jää vonkuu pakkasen aikana kun se paukkuu ja valittaa.
Alkuperä
Bertil Isaksson.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-11-03
Ruotsi
darra, skaka, väristä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Vesi värisee kun kulkee pieniä "aaloja" veen pinnala. Vertaa tärinä.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
Ruotsi
darrning, skakning, vibration
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Näiks värähtyksen veessä. Tuo vain oli suuri kala joka kävi veen pinnala.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04