Tulokset

pouanpää luonto
Ruotsi
moln som medför regn som uppblandar stackmoln med regnmoln
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä
Alkuperä
Pannu muistiin Kena
> lisää
päätuulet luonto
Ruotsi
östlig, västlig, nordlig, sydlig vind
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
> lisää
rantikka luonto
Ruotsi
vedbacke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
utsjoki
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
> lisää
riekkomaa metsästys luonto
Ruotsi
ripmarker
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nordreisa
Alkuperä
Pannu muistiin Valonen
> lisää
räväyttää luonto
Ruotsi
blixtra och dundra
Suomi
räyhätä, reuhata, pitää pahaa elämää tav.
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi, sitte ku se [ukkonen] oikein räyhäytti [jyrähti ja iski salamaa] siinä lavon eesä
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Hämäläinen
> lisää
röykkynen luonto
Ruotsi
ojämn, guppig, spårig (väg)
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Röykkynen tie, vaikea aijaa.
Alkuperä
Birger Winsa.
> lisää
seisovat ilmat luonto
Ruotsi
väder som håller sig likadant en längre tid
Suomi
olla olemassa, pysyä
Sanaluokka
substantiivi monikko
Esimerkki
Rovaniemi, jos se ruskottaa kolmena aamuna eikä tulep pyryä, se tullee seisovat ilmat [= sää pysyy pitemmän aikaa samanlaisena]
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Artimo
> lisää
syrjämaa luonto
Ruotsi
avsides beläget land
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
tav.
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Kaarakka
> lisää
taifhaniho luonto näkymätön maailma
Ruotsi
himmel
Suomi
taivaaniho
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, Kankhan isäntä vaina [kulki selkä kyrmyssä ja kädet taskussa taivaita tähyillen ja puhkesi viimein lausumaan:] kylläpä se taitaa tästä saiet tulla, hyvimpä se ätyää, siltäpä näyttää tuo taifhaniho [= pilviä alkoi kuohua taivaalle]
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Isoniemi
> lisää
tuhero länsisuomi luonto vesi
Ruotsi
duggregn, tjockt yrväder, dålig sikt
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. tuhero \\\\\\\'duggregn; tjockt yrväder; dålig sikt\\\\\\\' (Nb, Nf, Ka, Söb, Möb, delvis söF). Deskr-onomatop ord. Winsas anteckningar. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland At = Alatornio Br = Sammeli-Brännmyra Di = Diirijärvi, Överkalix kommun. Er = Erkheikki Et = Enontekiö Gä = Gällivare, Gällivare kommun Ji = Jierijärvi (informant Alma Juntti) Ju = Jukkasjärvi, Kiruna kommun Kai = Kainulasjärvi Kar = Karunki Kol = Kolari Ko = Kompelusvaara Kor = Korpilombolo Kuusi = Kuusihuor
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen
> lisää
ulkosarka luonto
Ruotsi
ägolott som ligger avskild från övriga ägor
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
astevaihtelu: k # 0
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Paloheimo
> lisää
umo-oja luonto
Ruotsi
bäck som rinner mestadels under markytan
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (aika ylheinen), Täräntö
> lisää
umpipilvi luonto
Ruotsi
omfattande molntäcke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä, nuin ku tullee umpipilifhen, Rovaniemi Kemi, taivas on umpipilvesä
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Paloheimo, Isoniemi
> lisää
umu utu sumu luonto
Ruotsi
dimma
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vettasjärvi, Kuusihuornas1, Nattavaara3, ei uppura, Nattavaara1, umu on käyhtehty
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa uppura
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
> lisää
vanhaluku luonto
Ruotsi
rysk tid
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
> lisää
vankka luonto lainasana-saame
Ruotsi
sänka, däld i dalgång
Suomi
pieni laakso, kuilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
vie luonto sää
Ruotsi
kall nordlig bitande vind
Suomi
kylmä pureva pohjoistuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pempelijärvi
Esimerkki
Pempelijärvi: Kylmä vie jänkilä, kylmempi ku kierä ilma, Kompelusvaara: Se on semmonev vie, Enontekiö, (ylheinen).
Alkuperä
I Tuovinen, Sammelin Eemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-03-20
> lisää
viljavuosi luonto
Ruotsi
gott om skogsfågel och andra djur som jagas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
> lisää
vinkka näkymätön maailma luonto
Ruotsi
klar himmel bakom moln, molnfri del av i övrigt molnig himmel? molnfri horisont
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, pouta tullee, vinkka näkkyy, Kemi, Kittilä, Kuolajärvi, Kittilä, Inari, saje loppuu koska vinkkaki jo näkkyy
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Artimo, Isoniemi, Sipola, Paloheimo
> lisää
öökkeni lainasana luonto
Ruotsi
öken
Suomi
erämaa, aavikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala
Esimerkki
Pajala: Se on täysi öökkeni.
Alkuperä
Tage Lehto Pajala. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-06-28
> lisää
heiluva pouta luonto sää
Ruotsi
gassande solskensväder
Suomi
helle
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
ihopilvi luonto sää
Ruotsi
moln ovanpå ett annat moln
Suomi
pilvi ylempänä toista pilveä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä: (ylheinen) veri ihkoaa haavasta. Kittilä, Kompelusvaara: pilvet kulkevat risthiin, kahessa kerroksessa, ihopilvet ja höyryt-
Kulttuuri taustaa sanasta
Förorsakas av flera vindar.
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
> lisää
irtomulta luonto
Ruotsi
övre löst jordskikt
Suomi
ruokamulta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
> lisää
jolma luonto
Ruotsi
sund
Suomi
salmi
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin lars lampinen
> lisää