MEÄN SANA
Kirjaudu sisään päästäksesi tälle sivulle.
×
Ruotsi
jordfästningsringning
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hautaus-, kellot, maa s \'begravning; begravningsklockor; kyrkogård\'; även delvis i västra sydöstfi och ingermanländskan (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
vävsked
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Simo, Simo, Raisinvuono, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfinska kai(d)e s \\\\\\\'del i vävstol\\\\\\\'; östfi pirta id (K Tommola k 3148, SMSA). kalkku s \'spec del i vävstol, där pirta el kaide är under vävning\'; östfi päälinen, kaide id (Leena Sarvas k 5788, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Rapola, Räsänen, Paloheimo
Ruotsi
topp, spets
Suomi
latva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen, Karunki, Alatornio, ylheinen, Karunki, Kemi, Simo, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemijärvi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Ruija, Kittilä, Kittilä, Kittilä, Jyykeä, Raisinvuono.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, lalva s. topp, spets; sydvästfi och sydösterbottniska larva, östfi latva id (S Niemi k 4217, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad, Isoniemi, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka, Tuovinen, Valonen, Rapola, Rä
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
sy
Suomi
ommella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Jukkasjärvi, Arpela.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: paijan mie häyn Eelolle neuloa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, neuloa v. sy; östfi ompella id (ALE 431, SMSA).
Alkuperä
Ullatti2.
Pannu muistiin I. Tuovinen, Miettinen
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
yrig, snöyrig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, pyryinen a \'snöbyig\' (Marketta Holopainen k 6025, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Ruotsi
utfyllnad av trä i skakel eller loka m fl. ställen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; talla s \\\'utfyllnad av trä i skakel eller loka m fl ställen\\\'; endast fi Turtola (J Grönqvist k 3845, SMSA).
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
välja, urskilja
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. LS KS LänP välja och urskilja den bästa el sämsta (s valka) (V) Ur Winsas anteckningar.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
skölja
Suomi
huuhtoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Simo, Kittilä, Rovaniemi.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: potut virutethan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, viruttaa v. skölja; östfi tänja, utdraga huuhtoa, skölja (Ritva Hakanen k 6489, SMSA).
Alkuperä
Syrjänen, Artimo, Räsänen, Hämäläinen, Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-20
Ruotsi
hantera
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hanteerata v \'hantera\' (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
gny
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, koira inkuu
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa inkkua inkkua v \'gnälla, spec läte\'; endast nordfi och Sydsöterbotten (R Virolainen k 5476, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
kulen, ruggig, kylig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kalpea a \\\'kylig, kall\\\'; allmänfi \\\'färglös, blek\\\' (S Niemi k 4219, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
liten kort båt med låga bord, lätt att bära mellan sjöar, mycket rank
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Parakka, Enontekiö, ei harvinainen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanhaa västfi, karvas s liten båt (endast i fiVi, Enontekiö, Pudasjärvi och Tavastland) (O Arohonka k 4824, SMSA). Jfr haapio
Alkuperä
Airila, Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-13
Ruotsi
stad
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Vesisaari, Kemi, Jukkasjärvi, Kainulasjärvi, toornikellot kaupunkim paikoissa
Kulttuuri taustaa sanasta
vfi, kaupunki s \'stad\'; östfi kaupunti id (ALE 492, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Syrjänen, Paloheimo
Ruotsi
äkta malört, Artemisia absinthium
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, koiruoho s \\\\\\\'grässort, Artemisia absinthium\\\\\\\'; endast fi Turtola (S Aallo k 5107, SMSA). Utbredning. Malört är en ursprungligen införd art, men är nu helt naturaliserad och är ganska vanlig i Syd- och Mellansverige. Den växer vid gårdar, på skräpmark och i vägkanter i kulturbygder. Första fynduppgift publicerades i Rudbecks Catalogus plantarum år 1658, men arten är känd sedan medeltiden (Nordstedt 1920). Användning. Malört har använts inom örtmedicinen, extraktet nyttjades främst som magmedicin och upptogs i farmakopén som Summitates Absinthii. Numera är örten mest känd som brännvinskrydda. Koiruohoa voi tavata vanhan viljelyn jäänteenä ja uutenakin tulokkaana Etelä- ja Keski-Suomen kuivilta pihoilta, niityiltä ja laitumilta. Etelä- ja Länsi-Suomessa koiruohoa kutsutaan koiruohoksi, Itä- ja Pohjois-Suomessa mali-nimitys on yleisempi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Ruotsi
överhäng, hålighet (strand)
Suomi
ontto, rinteen syvennys
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; luoma s. överhäng, hålighet el likande i terräng (K Vallas k 5016, SMSA).
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen 2010-01-03
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
eldkorg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Nattavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, parila s \'eldkorg på båt\'; norra Tavastland (Vahtola 1980:206).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Ruotsi
duggregn, tjockt yrväder, dålig sikt
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. tuhero \\\\\\\'duggregn; tjockt yrväder; dålig sikt\\\\\\\' (Nb, Nf, Ka, Söb, Möb, delvis söF). Deskr-onomatop ord. Winsas anteckningar. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland At = Alatornio Br = Sammeli-Brännmyra Di = Diirijärvi, Överkalix kommun. Er = Erkheikki Et = Enontekiö Gä = Gällivare, Gällivare kommun Ji = Jierijärvi (informant Alma Juntti) Ju = Jukkasjärvi, Kiruna kommun Kai = Kainulasjärvi Kar = Karunki Kol = Kolari Ko = Kompelusvaara Kor = Korpilombolo Kuusi = Kuusihu
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
kännas kyligt
Suomi
tuntua kylmältä
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, vastata v. kännas kyligt, el varmt el hårt (K Laipio k 3135, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-01-06
Muokattu
2013-05-07
Ruotsi
utblommat fält av prästkrage
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, arparuoho s \\\\\\\'spec hösort\\\\\\\' (SMS k 368). stfi, päivänkakkara latin, Leucanthemum vulgare Har arpakukka som folklig benämning möjligen
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
bärbar höhög
Suomi
heinäläjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, lavos s. spec hömått; endast södra Tornedalen och Sydösterbotten; jfr östfi lavo id (A Toppila k 1328, SMSA)
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen
Muokattu
2013-04-28
Ruotsi
tråg, kar
Suomi
kaukalo
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinska, luuppi s. ruuhi; endast i fi Kolari och centrala Tavastland (O Arohonka k 4825, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-01-05
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
tälja, splinta (yxa), bila
Suomi
veistää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Jyykeä, Simo.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: veistää puuta sileäksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pälkkiä. Västfi, veistää v. tälja (byggnadsterm); östfi vestää id (K Keränen k 4158a, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo, Rapola, Räsänen, Liljeblad
Muokattu
2013-05-07
Ruotsi
begravningsceremoni
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hauta(a)jaiset s \'begravningsceremoni\'; östfi hautaiset id förekommer i fi Ylit (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
skratta gott och ljudligt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi: Hetkotti nauraa
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hetkottaa v \\\'skratta gott och ljudligt\\\' (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa