MEÄN SANA
Ruotsi
framben, -skånk
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, etukontti s \\\'framskånk\\\'; endast sydvästfi och nordfi (SMS k 307).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
tunn, platt, flat
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hento a \'tunn, platt, flat föremål\' (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
skoämne i pjäxa, övre del av sko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Vittanki, Kompelusvaara, Enontekiö, Täräntö, Parakka, Jukkasjärvi, Kätkäsuanto, Muonio, Ylitornio, Lohijärvi, Enontekiö, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, iltti s 'skos tunga'= kauto ' (M Vilppula k 5044, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Tiesmaa, Aejmelaeus, Itkonen, Itkonen, Anthoni, Aikio.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
Ruotsi
vara gravid
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Vesisaari, Jyykeä, Vittanki, Kompelusvaara, oikeala ajala se kantaa; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, porot alkanhek kantamhan valporista
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kantaa v \\\\\\\'vara gravid (om djur och människa); föda (om människa)\\\\\\\'; västfi och karelska \\\\\\\'föda (om djur)\\\\\\\' (K Pikkarainen k 3523, SMSA). Vertaa olla raskhaana""" djur
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Rapola, Artimo, Paloheimo, Mattila, Liljeblad
Ruotsi
med
Suomi
myötä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: otit myötäk kaikki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, myötä ad. med, tillsammans; även i södra karelskan (P Saukkonen k 2178, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
bli förhärdad i hjärtat
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, paatua v \'bli cynisk och inbunden\' (M Nokelainen k 4566, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Miettinen
Ruotsi
hårdlera, vit, hård lerbotten, leraktig och sandblandad botten på bäck el sjö el vid strand
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Sieppijärvi, Enontekiö, Arpela, Kätkäsuanto, Jukkasjärvi, Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Sieppijärvi, Sieppijärvi, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Kätkäsuanto, Jukkasjärvi, Parakka, Kompelusvaara, Kompelusvaara, leveä palsi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, palsi s \'hård lerbotten i sjö; lerig strand\'; endast fiT och norra Tavastl (S Saario k 4175, SMSA).
Alkuperä
Vettasjärvi, ku niil ov vasitut kutupalsit, ni se panhav verkko aina sitä kursia Inari.
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen, Artimo, Isoniemi
Ruotsi
del av seldon: läderrem, draglänk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Kemijärvi, Rovaniemi, Simo, Rovaniemi, Sodankylä, Kittilä, Sodankylä,
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, ruoma s \\\\\\\'seldon hos häst\\\\\\\'; östfi rahje id (Ruoppila 1967:k 39). ruomat s \\\'spec seldon hos häst\\\'; östfi rahkeet id (Nietosvaara k 2773, SMSA). vfi, ruoma (vNyland, svT, EgF, Sat, Öb, Nf) \'seltamp; dragrem\'
Alkuperä
Pannu muistiin Vuorio, Räsänen, Turunen, Artimo, Kena
Ruotsi
duggregn
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. tuhnu s \\\'duggregn\\\'; endast fi Alat (Ann-Marie Bodalev k 6244, SMSA).
Alkuperä
Ann-Marie Bodalev / Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
balja, kar, kärl
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, amme s \'balja\'; östfi korvo id (Ruoppila 1967:k 18).
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin lars lampinen
Ruotsi
arbetsområde
Suomi
työalue edessä
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Arbetsområde framför slåtterkarl eller arbetare med skära. Västfi, etu s. arbetsområde framför slåtterkarl eller arbetare med skära; även sydöstfi; endast fi Tornedalen (V Vuotilainen k 2921, SMSA; SMS k 288).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-09-09
Ruotsi
bärbjälke
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord: haltija-parru, -niska, -vasa m fl s \\\'bärbjälke\\\' (P Savolainen k 4873, SMSA).
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
struphuvud
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, henkikuula s \'andnings?\'; endast fi Karunki, Alat och södra Tavastl (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
plogdel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa Meänkieli; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord orsi s \\\\\\\'spec del i plog\\\\\\\'; endast i sydvästfi och fiG; östfi oja, ojas m fl id (ALE 261, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin 2009-12-05 Lars Lampinen
Ruotsi
fuktig, sank plats
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. Ylitornio. SMSA ruona s \\\'fuktig, sank plats\\\'; endast i fi Ylit (P Nuolijärvi k
Alkuperä
Nuolijärvi / Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
faster
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Joo kyllä mulla oon joku fasteri sielä. sitte hänen poikia. mutta 1235
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, fasteri s \\\'faster\\\'; endast fiT, Nordösterbotten och sydvästfi (SMS k 400). västfi, fasteri, musteri s \'faster; moster\'; allmänfi täti id (ALE 472, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
luftstrupe
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, henkirakko s \\\'andnings?\\\' (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
ärtria
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, herneriihi s \'spec ria\'; endast fi Kolari (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
yxhammare
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, Kompelusvaara, kirvespohjala lyönheet mettäkoan seinhään että vanhaat ulos ja uuet sisäle
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kirvespohja s \'yxeggs motsatta del\'; östfi nakka id (SMS)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo
Ruotsi
hanhund
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. koiraskoira s \\\'hanhund\\\'; östfi isäkoira, uroskoira, oraisa koira m fl id (ALE 90, SMSA).
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
uppdämt vatten, stigande vatten, högvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, paisua, paisunta (Sat, Söb) \'högvatten, flod, översvämmning\', paisumavesi (nf) \'uppdämt vatten till myrar och slåtterängar\'
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo
Ruotsi
öppen spis, spis, ugn, eldhärd i öppen spis
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Sodankylä, Kittilä, Rovaniemi, Simo
Esimerkki
Kolari, Arpela, Täräntö, Parakka, ei niilä ole ainakham piisiä ku niinki vain kivittem päälä keittävä (saamelaiset)
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti, vanhaa västfi, piisi s \'öppen spis\' (P Kovanen k 1184, SMSA). nn
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Tiesmaa, Valonen, Kaarakka, Itkonen, Artimo, Hämäläinen, Liljeblad
Ruotsi
åska
Suomi
ukkonen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo, Vesisaari, Rovaniemi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: s oli pitkäsenilmala sanonu että jo taas jauhaa ylitalonfaari kryyniä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, pitkänen s 'åskväder' (Paunonen 1987:219). Ordet har sannolikt spridits med kristendomen. Bibeln 1776 används fortfarande av laestadianer:
Matt. 28: ".. istui sen päälle.
3. Ja hän oli nähdä niinkuin pitkäisen tuli ja hänen vaatteensa olivat valkiat niinkuin lumi."
Ja Matt. 24:"27. Sillä niinkuin pitkäisen tuli leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus." Birger Winsa: I Kainulasjärvi sa min mamma att man skulle stänga fönster och dörrar när det mullrar. Dragvinden kunde dra blixtar in i huset. Hon sa även att man inte skulle sitta nära ett eluttag. Kulblixten följer elkabel och far ut via eluttaget. En i Järvi dog på det sättet. Min mor såg som barn en kulblixt riva ner elkabeln i Mäkihemmet. Ingen dog. Henrik Micael Kuhmunen: Min mor sa alltid till oss att släcka elden i kåtan när det var åska. Det var farligt..
Alkuperä
B. Winsa: ordbok, Tuovinen, Artimo, Aimo Palovaara..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-21
Ruotsi
snöbyig, snöyrig
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. pyryinen a \\\'snöbyig\\\' (Marketta Holopainen k 6025, SMSA).
Alkuperä
M Holapainen / Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen