Tulokset

visukinttu ilmaus ihminen
Ruotsi
snåljåp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, visukinttu saivarsäkki (skällsord); Kemi, Kittilä
Esimerkki
Kemi, Kittilä, visukinttu oj jo niinko kohtuullisten raijain sisällä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, B. Winsa ordbok
asia; kaitanen asia ilmaus
Ruotsi
sak; en smal sak
Sanaluokka
atverbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
hyvä, seppä tekehmään jotaki ilmaus
Ruotsi
bra på att göra ngt
Sanaluokka
adjektiivi
Alkuperä
Pannu muistiin E. Wande
jaarankarsina ilmaus
Ruotsi
fårkätte
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, Rovaniemi, Jellivaara, isäntä on joutunu jaarankarsinhan (ku emäntä on saamassa lapsia)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Hämäläinen, Anthoni
kaatua ilmaus
Ruotsi
ramla omkull, falla, vikas
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara, Jellivaara, Kainulasjärvi, ittek kaaum penkilloukhoon ja nukuin; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, jos maito kaatuu (piti sanoa), no s-om maasta tullu jos se maaham mennee
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Artimo, Anthoni, Paloheimo
keripukki: tulla keripukhin ilmaus ihminen
Ruotsi
slöhet; bli slö och slapp
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi, kun hiki tullee niin ei tule keripukhin
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
kiire keho ilmaus
Ruotsi
hjässa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Rovaniemi, kiirhestä kantapäähän
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa päälaki
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Liljeblad, Anthoni
niinku viienellä ilmaus sananlasku
Ruotsi
på hugget, alert
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Jellivaara, Satter etc...
Muokattu
2024-06-15
rikkoa: rikkoa silmää ilmaus
Ruotsi
skänka (pengar) (i fras)
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Sodankylä, ei ole silmää rikkonu
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
veenkala ilmaus
Ruotsi
ngt vackert
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara kaunis ku veenkala (om fet och välmående häst eller ko)
Kulttuuri taustaa sanasta
i fras omskrivning
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vesiperä kalastus ilmaus
Ruotsi
vattenskörd (=ingen fångst i fiske)
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, ei tulluk ku vesiperä
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
haiju; jonku haijunen ilmaus
Ruotsi
lukt, doft, med ngn lukt
Sanaluokka
atverbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
joutua ilmaus
Ruotsi
hamna
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, mihinkä se täsä joutu?; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, ku se joutu hääki paremin puupohjale (huonomphiin varhoin)
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Paloheimo
järvipörrö ihminen lempinimi/haukkumanimi ilmaus
Ruotsi
svammelmakare
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: HULLUJA ON YHEKSÄNLAISIA JA JÄRVIPÖRRÖT PÄÄLLE 56 HUONO PAA RAAKKAA 1299 Meän kieltä 1986: Isäntä pyrskähti naurahmaan niin ette Hulluja on yheksän laisia ja järvipörrö tpääle. - 9 Fransi Säkillinen kahvia 164
Alkuperä
Pannu muistiin Pekka Nikupeteri
kieli ilmaus keho ruoka
Ruotsi
tunga; kant, bård, sida, plös
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Simo, Sodankylä, Vesisaari, Sodankylä, Svappavaara, kyllä net (vohvelit) tietenki vievät kielem pershesseen (niin makeat); Vittanki
Esimerkki
Vittanki, ja porola kieli paras
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Kena, Räsänen, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo, Isoniemi
kuolias? ilmaus
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, nauro kohta kuolihaaksi; Vittanki
Esimerkki
Vittanki, löit sitte kuoliaksi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
lamphaanpää ilmaus keho eläin
Ruotsi
fårhuvud
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Alatornio, Alatornio, Kemi, puhua ku heitetystä lamphanpäästä (ei ole järkeä)
Alkuperä
Pannu muistiin Hannula, Kaarakka
pakko: olla pakola ilmaus
Ruotsi
tvång? vara utspänd och full (mage)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, saapi sitte olla maha pakola
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
pierunkuori: syö pierunkuoria ilmaus
Ruotsi
pruttskal: ta dig i dalen, jo du, gå och göm dig
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Rovaniemi, syöp pierunkuoria
Kulttuuri taustaa sanasta
som svar till practical jokes
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
pirrilakki ilmaus etnisyys vaate
Ruotsi
konisk samemössa, konisk mössa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen), Enontekiö, Vittanki, Simo, Jyykeä, Kemi, Sodankylä, Rovaniemi, pirrilakki piimää jauhaa
Kulttuuri taustaa sanasta
nn
Alkuperä
Itkonen, Airila, Räsänen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-22
pääte: pääle päätheksi ilmaus
Ruotsi
dessutom? avslut
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, päälep päätheksi; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, ei se tullu vielä pääthessen se kauppa
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka, Artimo
sikin sokin ilmaus
Ruotsi
huller om buller
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Aapua
Esimerkki
Sid. 11 Ja sielä oon purkkia ja loovia joissako oon mutteria ja kruuia, viljojoja ja rautakappalheita sikin sokin.
Alkuperä
Kyyttikirja. Förf. Inga-Britt Uusitalo. Pannu muistiin Lars Lampinen
suomensuppi keho ilmaus
Ruotsi
pekfinger (lekf)
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, peukalopukki, suomensuppi, isorilli, lankamanni ja kultarelli
Alkuperä
Pannu muistiin Hämäläinen
yskä sairaus ilmaus lääke sananlasku
Ruotsi
hosta
Suomi
yskä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: kun kesälä yskä tullee, niin se loppuu kun on avojaloin. Linnea Nylund: Kyllä mie yskän ymmärän vaikka en ruottiksi rykiä saata. Näin sanothiin ko asiassa tuntu olevan joku muu meininki ko mitä puhuja sano., Kuolajärvi, Kemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, yskhään on keitetty maitoa, on paistettu jalkapohjia takala, talila voijelttu
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo, Liljeblad, Linnea Nylund. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-30