Tulokset

Se ei käsitä enän ko lehmä pyhästa ilmaus sananlasku
Ruotsi
Han/hon begriper inte mer än en ko om att det är söndag
Paikkoja
Järämä-Satter
Kulttuuri taustaa sanasta
Muntliga källor
Muokattu
2024-06-12
hätä, hättää myyä ilmaus
Ruotsi
nöd, fara, vara i knipa, vara utom sig
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Meänkilen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
ilma ilmaus
Ruotsi
erfarenhet
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, se on nähny monta ilmaa
Kulttuuri taustaa sanasta
omskrivning
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kattoa pelthon keho ilmaus jellivaaransuomi
Ruotsi
titta i kors, ena ögat blickar ut över en äng.
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Satter/Gällivare Järämä-Satter, Vähävaara, Ullatti
Esimerkki
Se kattoo vähän pelthon
Alkuperä
Ingvar Ömalm 1947. Pannu muistiin Torbjörn Ömalm
käsin; ei ole sinne käsinkhään ilmaus
Ruotsi
för hand; hand-; utan rim och reson
Sanaluokka
atverbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
omasta takkaa ilmaus
Ruotsi
ha eget, äga, ur egen ägo
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Aapua
Esimerkki
Leipäkirja. Inga - Britt Uusitalo Meänkieli
Alkuperä
Pannu muistiin 2009-10-12 Lars Lampinen
pierunkuori: syö pierunkuoria ilmaus
Ruotsi
pruttskal: ta dig i dalen, jo du, gå och göm dig
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, syöp pierunkuoria
Kulttuuri taustaa sanasta
som svar till practical jokes
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
sastho(n) ilmaus
Ruotsi
tätt, lite då och då
Sanaluokka
atverbi
Esimerkki
Rovaniemi, kyllä niitä [lapsia] on sasthon tulluk ku niit on niim monta
Kulttuuri taustaa sanasta
hohkakiven tapainen luuaine, esim. luun sisällä nivelien lähellä, poron sarven sisus on sasua
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Artimo
suomentaa ihminen ilmaus
Ruotsi
säga ngt, förklara noggrant mitt i synen på en annan
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
uudenaik. ver. tav. astevaihtelu: nt # nn
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Kaarakka
pello: mennä pellole ilmaus
Ruotsi
gå ut
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, menep pellole
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
pieni ilmaus itäsuomi
Ruotsi
liten
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Jyykeä, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi Kemi, Kittilä, pieni kun vituntäi, pieni kun hythenvittu, Jyykeä, Jyyekä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi,
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord östfi, pikku a \'liten\'; östfi pieni id (E Koivusalo k 4340, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok, Artimo, Kaarakka, Rapola
puhasta jauhoa säkissä ilmaus
Ruotsi
rent mjöl i påsen
Sanaluokka
atverbi
Alkuperä
Inga - Britt Uusitalo. Leipäkirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
sevi: panna sevikhon poronhoito ilmaus
Ruotsi
lägga lasso över skuldra
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. nuoravyyhti, joka kiertää toisen olkapään yli kainalon ali
Alkuperä
Oiva Arvola. Yliperän kielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
taivaansali luonto ilmaus
Ruotsi
himlasal
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, ensinnä pirtti niin suuri ku taifhansali
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Hämäläinen
tunnoton ilmaus
Ruotsi
utan känsla, känslokall? förfrysen
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Kompelusvaara paleltunnut tunnottomaksi? tunnoton ku nautahärkä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
tuppena ilmaus
Ruotsi
fullständigt, helt och hållet, i ett svep
Sanaluokka
atverbi
Esimerkki
Parakka, mahlajapuusta kuori lähtee tuppena
Vatta uskoo ette kurkku on leikattu poikki/pois sananlasku keho kieli ruoka ilmaus
Ruotsi
Uttryck; när man inte ätit något på hela dagen och är extremt hungrig.
Paikkoja
Järämä-Satter med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
Mycket använt ordspråk i byn.
Muokattu
2024-06-15
jyrkheinen ilmaus
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: niin lyöthiin pääle lapiolla ja sanothim: Jyrryn jyrryn jyrkheisiä, persepuolen kokhoisia! Kunkas 1143
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
järkikamari keho ilmaus
Ruotsi
hjärnhåla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, sill ov viiminen kamari jäänyt tyhjäksi, se ol liika aikusin lähtenyj jakosijalta (sanothaan vähän tyhmästä), Kompelusvaara, sill-oj-järkikamarit jäähneet vähäv-vaille
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
paras: saa, olla parhaiksi ilmaus
Ruotsi
få vad han förtjänar
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kaninlasjärvi: Se vain oli hälle parhaiksi, http://www.suonttavaara.se/dokument/Likhet%20mellan%20spraken.html Meänkieli
Kulttuuri taustaa sanasta
Pajala Suonttavaaras listor skall tas med en nypa salt.Detta är korrekt, men ej allt som finns där.
Alkuperä
Pannu muistiin Tage Lehto
saari ilmaus leikki itäsuomi kotitalous
Ruotsi
oslaget ställe på en annars slagen åker
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
ver. tav., östfinska, saari s \'oslaget område mitt på vall\' (S Saario k 4181, SMSA).
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Liljeblad, Artimo
takaperin rattailla ilmaus
Ruotsi
bakåt i kärran (om fångtransport)
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Rovaniemi Kemijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
takaperin rattailla sanotaan kun vankia kuljetetaan
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Meriläinen
uija näkymätön maailma ilmaus
Ruotsi
simma
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
(ylheinen), Vittanki, Kompelusvaara, Sieppijärvi, uimaan mennessä paiskata käelä vettä maale, sanoa hui, näkki maale, mie vetté
vasthaantulija ilmaus
Ruotsi
person, individ med avsevärt lägre status
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Emmä met olheet kun vasthaantulijat tuole miehele
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa