Tulokset

lommertaa kieli näkymätön maailma
Ruotsi
låtsas härma främmande språk, tala obegripligt
Suomi
puhua sekavasti, matkia vieraita kieliä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: jo jo tulevat huonot ilmat, jo alko Viljaami taas lommertamhan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tala obegripligt, låtsas härma främmande språk, tala medvetet felaktigt.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-07-22
myyta astevaihtelu etnisyys kieli
Ruotsi
sälja
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Puoltsa
Esimerkki
Puoltsa, ne vain saapi myyta, syrjaa myen ja viä sakshan ja eika tiä mithän (vanhaat suomalaiset jokka ei ossaa ruottia)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Jokkiinsuunmännikkö paikannimi kieli
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Jokkiinsuunmännikkö
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Kulttuuri taustaa sanasta
Jokkiinsuu är genitiv plural av joki. Åars mynning. Tre åar flyter ihop.
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-18
meänkieli etnisyys kirjakieli kieli
Ruotsi
meänkieli, tornedalsfinska
Suomi
meänkieli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala kommuns växel 100427; Kainulasjärvi, Pajala, Meänkieli, Tärendö, Kommun, Finska
Esimerkki
Kainulasjärvi Pajala: Suomi eli meänkieli niinku se on. I Tärendö kommun sa man lite skamligt under 1970-talet och titta ner på golvet: Vi talar inte riktig finska, bara detta vårt meän kieltä. Finnarna skrattade åt vår finska. Vi hade svårt att veta vad som var finlandsfinska. Alla dialekter och riksspråket var finlandsfinska. Men inte dialekten längs gränsen. Lapset on yhtä luonon kans. Akadeemikkerit on yhtä kulttuurin kans. Siinä välissä on meänkielisiä ja heikkoja lukupäitä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Termi meänkieli alethiin käyttämhään 1980-luvun loppupuolela. Ensin erotettu, meän kieli, ja sitten meänkieli yhistetty sana. Oli tärkeä erottaa suomen kielestä, sen takia ei hyväksytty tornionlaaksonsuomi. Se sai viralisen aseman kun Ruotti tuunusti meänkielen alueen yheksi viraliseksi kieleksi. Moni on epätyytyväinen sanan kansa, joutava, lapselinen etc. Meänkieli perustuu Pajalan ja Matarengin murtheishiin. Jos olis ollu vain yhtenhäinen suomi se olis vaikuttnau nekatiiviesti meänkielheen. Ei yksikhään Ruottin Tornionlaaksossa syntyny jolla ei ole suomalaisia vanheempia ossaa kirjottaa virheetöntä meänkieltä. Kun yrittävät siittä tullee meänkielen suomi. Meänkieliset olisit olheet jatkokssaki toisen luokan kansalaisia sekä Suomessa ette Ruottissa. Kaikki raha vähemistölle olis menny ruottinsuomalaisile ja Suomessa syntynheile. Koska meänkieliset ei ossaa suomea kun lukea ja puhua. Meänkieli antoi heile sosiaalisen aseman. Toinen syy on tietysti kulttuuriraja mitä Ruottin valtio on rakentanu toista sattaa vuotta. Meänkieli förstår intuitivt med hjärtat. På svenska förstår man reflekterande. Insiktens utveckling går från textlösa verb till skriftens substantiv. Av denna orsak högläste man ända till medeltiden när skriften bland lärda teologer fick kontroll över medvetandet. Katolicismen började strukturera en religiös offentlighet med samma instrument. Först då kunde man tydligt skilja mellan ord, bisatser, meningar och stycken. Meänkielitalarna i Pajala kan än i denna dag ofta inte separera ord från person, kasus eller tempus. De vet ofta inte vad som är verb eller substantiv. Trots att de talar korrekt, kan alla bokstäver och kan svensk grammatik. Men meänkieli är en textlös livsform som svenska språket inte når. De förstår spontant meänkielis ord, metaforer och ordspråk. Men om man frågar dem hur och vad de förstår så kan de förstås inte berätta detta. I alla textlösa språk fattas analytisk färdighet som ersätter upplevd förståelse. Textlösa analogiserar spontant och tillämpar intuitiv induktion som instrument. I Ryssland genomfördes under 1930-talet omfattande studier på analfabeter där man fann att deduktiv härledning saknas nästan fullkomligt. Allt sammanförande tänkande baserar sig på känslor och erfarenheter.Abstrakta ord är i fåtal, som i meänkieli. Textlösa saknar 3-dimensonionella tomma rum, och abstrakt geometriskt tänkande. Psykologen Jung sa att textlösa talar och tänker hjärtats språk, något som pajalaborna bekräftar. Hjärtats språk betyder lågt självmedvetande och svagt theory of mind. Om de lär sig analytisk färdighet på modersmålet förstår de inte längre på samma sätt. De förlorar det snabba tänkandet och vinner det reflekterande långsamma intellektet. Från intuitiv induktion till analytisk deduktion, så kallat vetenskapligt tänkande. I den distanserade livsformen förstår man på ett nytt sätt som kallas för kunskapsrationalitet. Deduktivt resonerade är att äta böcker. Talspråket är levt liv. Skriftspråket är levd kultur. Där du är ett med talspråket lever du hjärtats nuflöde. Men akademiker tror att man inget förlorar och bara vinner ökad förståelse. I det ökande gapet mellan intuition och deduktion uppstår tids- och rumlös konst, religioner och politiska krafter. Barn är ett med naturen. Akademiker är ett med kulturen. Däremellan finns talare av meänkieli och folk med svagt läshuvud. Mer diskussion i: Winsa, Birger 2020. Liberal kulturrasism. Skogås
Alkuperä
Pannu muistiin 2010-04-20 Birger Winsa
Muokattu
2021-12-19
rajarasismi etnisyys kieli kirjakieli
Ruotsi
gränsrasism
Suomi
rajarasismi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Haparanda, Tornedalen; Suomen, Meänkielen
Esimerkki
Rajarasismiks sanothaan kun on alentavia mielipitheitä suomalaisista ja Suomen kulttuurista. Rajarasismi pyrkii estämhään rajaylimenevää yhteistyötä. Olletikki ylheistä Haaparannala koska sielä pyrithään yhistää Haaparanta-Tornion julkisia stryktyyriä. Rajarasismi estää selvä järkeä millä kehittäis raja-aluetta. Vertaa rasifiierinki, vonnu, rasismi, porstuasuomalainen ja kulttuurirasismi. Ruottin valtion laki määrää ettei saa verorahoja käyttää rakenthaan rajarasismia. Tätä tekkee Isof, Institutet för språk och folkminnen meänkielen ekspertitten kans yhteistyössä!
Kulttuuri taustaa sanasta
Mer ingående diskussioner om gränsrasism, kulturrasism, diskriminering och språkplanering i: Liberal kulturrasism, 2020, Birger Winsa. Diskriminering av finsktalande i Sverige. Omarbetad upplaga. 2020. Birger Winsa. Winsa, Birger 2005. Language Planning in Sweden. I Kaplan, R.B & Baldauf, R. B. Jr (red.). Language Planning & Policy in Hungary, Finland and Sweden. Birger Winsa Ss. 233-330. Europe Vol 1. Clevedon: Multilingual Matters. Winsa, Birger 2001. Kärleken är varken blind eller döv. Genusobalans i giftermål över språk- och kulturgränser i Tornedalen och Kalixbygden. I Brändström, Anders & Winsa Birger. Två uppsatser om nordsvenska giftermålsmönster. Ss 39-83. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr". Kulturens frontlinjer 19. Umeå universitet. Winsa, Birger 1997. Från ett Vi till ett Vi och Dom. Torne älv som kulturgräns. I Winsa, Birger & Korhonen, Olavi. Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien. Två uppsatser. Kulturens frontlinjer. Pp 5-52. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr" 7. Umeå universitet.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-22
äksästi etnisyys kieli
Ruotsi
snabbt, fort
Suomi
kätevästi, nopeasti
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: puhuthan niin äksästi.
Alkuperä
Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-07-05
lommertaa ihminen kieli
Ruotsi
tala osakligt strunt
Suomi
puhua asiattomasti
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: lommersi koko aijan ko puhu.
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa
Muokattu
2013-08-14
kielensuunittelu etnisyys kirjakieli kieli
Ruotsi
språkplanering
Suomi
kielensuunnittelu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Suomen
Esimerkki
Kielensuunittelua ohjaa kielitietheen sääntöjä, suomen ja ruottin kielitten stryktyyrit, kieliopit ja kulttuuriperine, joka on se ryhmän kokonaisuus mikä on vaikea tehhä tietoiseks. Kulttuuri opastaa kielensuunittelua sillon kun se ei perustu tietheesheen. Esimerkiks kun meänkieliset haluavat poistaa b,d, ja g meänkielestä., Ruottin valtio, STR-T ja meänkielen ekspertit
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto vonnu, rasifieerinki, rajarasismi, kulttuurirasismi, porstuasuomi, porstuasuomalainen. Lue kielensuunittelusta. Winsa, Birger 2005. Language Planning in Sweden. I Kaplan, R.B & Baldauf, R. B. Jr (red.). Language Planning & Policy in Hungary, Finland and Sweden. Birger Winsa Ss. 233-330. Europe Vol 1. Clevedon: Multilingual Matters. Winsa, Birger 1999. Language Planning in Sweden. I Journal of Multicultural Development. Multilingual Matters. Vol 20:4-5, 376-473. Clevedon.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-10-18
ämmö, ämmövä lapsi kieli eläin
Ruotsi
ko (barnspråk)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
lappi kieli etnisyys
Ruotsi
samiska
Suomi
saame
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Jellivaara, lapin sana.; Korpilompolo
Esimerkki
Korpilompolo: jos Karesuanosta tullee...puhhuut lappia, lapin suomea.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo
Muokattu
2013-04-15
jatoonin kieli satu näkymätön maailma lainasana kieli
Ruotsi
mytologiskt väsen som talar speciellt språk?
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti
Esimerkki
Ullatti: Jatoonilaiset olit rakentanheet kirkon? jaatonin kieli.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-03-03
syntysanat kieli
Ruotsi
ursprungsord
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
kirjak. tunt.
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Kaarakka
mammia lapsi kieli
Ruotsi
lägga barn till sängs, mamma (barnspråk)
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kompelusvaara, no mammi nyt vähän
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
puhheenparsi etnisyys kieli
Ruotsi
talgrund
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Korpilompolo, on se Torniollaki jo vähän eri puhheemparsi ku täälä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
nanna lapsi kieli
Ruotsi
godis (barnspråk)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Hämäläinen
suomi kieli nimi
Ruotsi
finska; Finland
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Räsänen, oikkeeta suomee, Raisinvuono, Vesisaari, Kemi, Jyykeä, siin on muor joka suomia puhhuu
Alkuperä
Pannu muistiin Rapola, Kaarakka, Tuovinen
kovaruottalainen etnisyys kieli
Ruotsi
högsvenskatalande svensk
Suomi
ruotsalainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi. Ei sitä kovaruottalainen ymmärä (kaihnuunruotti).
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-09-06
latina kieli lainasana
Ruotsi
latin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
Muokattu
2013-04-18
lulluta lapsi kieli
Ruotsi
barnvagga
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Häll
puhet kieli etnisyys
Ruotsi
avvikande talform, dialekt
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Jukkasjärvi, on se paljon toisenlaista se Helmim puhet (Viipurista)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
sopertaa kieli
Ruotsi
pladdra, sladdra, jollra
Suomi
epäselvästi puhua ei ylh. astevaihtelu: rt # rr
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi Kemi, lapsi ku rupiaa puhumhan, niin se sopertaa ettei siittä saas selvää
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka
muistisana kieli
Ruotsi
minnestal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä Kittilä, kyllä niita vaan täältä niitä muistisanoja löytyy
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad
nippurila: ampua nippurilla lapsi kieli
Ruotsi
knäppa med fingrarna och *smälla* av ett *skott* med pekfingret (främst barnspråk)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Liljeblad
siansaksa etnisyys kieli
Ruotsi
rotvälska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, puhuas siansaksaa
Kulttuuri taustaa sanasta
tav.
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Kaarakka