MEÄN SANA
Ruotsi
moln som spricker upp under regn
Suomi
pilvet jotka hajoavat sateen aikana
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Inari, Sieppijärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Inari, Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, Kompelusvaara: kum pilvev vierestä aukasee ja näkkyy vanha taivas, nin se kajostaa, se tullee sae.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
bli intensivare, bli mer tilltagande (regn)
Suomi
kiihtyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: saek kihkeintyy.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
gryning
Suomi
aamunkoitto, sarastus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi, Kemi
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
klart, molnfritt väder
Suomi
raikas, kirkas, pilevtön sää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi
Alkuperä
Lepistö.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kirrakka
sää
Ruotsi
bister, snål
Suomi
kierä (ilma, tuuli) tuima (tuli) pureva
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
väder, vind
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-17
Ruotsi
vara ohederlig, nyckfull, opålitlig (människa, maskin, väder)
Suomi
pettää, valehdella, olla luottamaton
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Enontekiö, Kittilä, Kompelusvaara, Nilivaara, Kuusihuornas, Sieppijärvi, Täräntö, Lohijärvi, Inari, Jellivaara
Esimerkki
Enontekiö, (ylheinen): ilma koirii. Kittilä, Enontekiö, Kompelusvaara, Enontekiö, (ylheinen), Nilivaara, Kuusihuornas: jo sie olekki koirimassa taas. Sieppijärvi, Täräntö: ilma koirii. Lohijärvi, (ylheinen), Inari: ajokas koirii. Inari: poro koirii. Jellivaara: kyllä se koirii oikhen.
Alkuperä
Itkonen, Airila, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
snöväder
Suomi
lumisää, -ilma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
dunkel tid
Suomi
pimeäaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ei harvinainen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Vertaa kaamos.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
hotande tjockt regnmoln som skapas av vind
Suomi
uhkaava paksu sadepilvi, jota tuuli luo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
glimra lie, glittra, blänka då och då (sol)
Suomi
kimaltaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Rovaniemi, Kompelusvaara: aurinko kiilahti pilverraosta.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
luftigt mjukt molnskikt
Suomi
pumpulipilvikerros
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: on niin kohonen tup pohjasen taivas.
Kulttuuri taustaa sanasta
Förebådar åska.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
svårt väder
Suomi
paha, huono sää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi: sielähäm meinaa tehä ilman.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
molnfri himmel mellan omgivande moln
Suomi
pilvetön taivas pilvien välissä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Inari, Kompelusvaara, Jellivaara
Esimerkki
Rovaniemi, Kittilä, Inari, Kittilä, Kompelusvaara, Jellivaara: kajoksesta kaiken päivää sattaa. Meän kieltä 1986: ja kajoksesta korkeimalla taivhaala kaiken päivän sattaa 1198
Alkuperä
Airila, Sirkka, Itkonen, Isoniemi, Artimo, Pekka Nikupeteri.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
väderstreck
Suomi
ilmansuunta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Rovaniemi
Esimerkki
Kainulasjärvi: länsi on muutenki heelmällisin ilma, itä on heelmättömin. Rovaniemi: ilma näky läpi.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
frysa till lite
Suomi
routaa vähän, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
mark
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
Jakobsdagen
Suomi
Jaakonpäivä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso.
Esimerkki
25 juli, Jakobsdagen har sedan medeltiden varit första dagen för sikfisket i Kukkolaforsen
Kulttuuri taustaa sanasta
Jaakko heittää kylmän kiven vetheen. Vesi alkaa kylmenemhään.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Haparandabladet den 24 juli 2009. Lars Lampinen. Anton Raukola..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-07-24
Ruotsi
tungt, fuktigt och molnigt väder
Suomi
kostea, pilvinen sää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
Ruotsi
regnskur
Suomi
sadekuuro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi: sathenkuurto sattu sitte.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
Ruotsi
lappländsk natt
Suomi
lapinyö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-26
Ruotsi
mullra, dundra (åska)
Suomi
ukkostaa, jyristä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, Kompelusvaara
Esimerkki
Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara: ukkonej jyrisee.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
Ruotsi
kulen, gråkall
Suomi
viileä, kylmä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vittanki
Alkuperä
Airila.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-06
Ruotsi
småfuktig
Suomi
kostea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Enontekiö, aika ylheinen, Kompelusvaara.; Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso: neiteät nes saavat olla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, neiteä v. fuktig, färsk, mjuk (Paunonen 1987:219).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
regnmoln
Suomi
sadepilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Alkuperä
Tiesmaa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotsi
lysa, stråla
Suomi
loistaa, sädeillä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen): päivä kaartaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sol strålar genom moln
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-06