Tulokset

moska ruoka eläin kotitalous työ
Ruotsi
dravel, tilläggsfoder åt kor
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
munauu lintu metsästys ruoka
Ruotsi
sjöfågelholk
Suomi
munapönttö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Munauusta saathiin munia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa uu
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-15
muonapuoti ruoka kieli kotitalous rakennus
Ruotsi
lagerbod (mat) från brukstiden
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Muona är ett gammalt ord för mat/kost.
Alkuperä
Tolonen, G. (1954). Svappavaara: med glimtar från kringliggande byar i Vittangi församling : hembygdsbok. [Kiruna]: [Wallerströms bokh.].. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-17
muorje luonto ruoka jellivaaransuomi kasvi lainasana-saame
Ruotsi
bär
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Muorjevaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-30
mustaherukka ruoka kasvi
Ruotsi
svartvinbär
Suomi
mustaherukka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen/Malmfälten, mer vanligt i Finland
Esimerkki
Vertaa mustaviinimarja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sana tuntematon Kainulasjärvessä.
Alkuperä
Birger Winsa.
mutahauki kala ruoka
Ruotsi
dygädda
Suomi
mutahauki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Salmijärvessä on paljon mutahaukia. Maistuvat muale koska koko järvenpohja on täynä muttaa. Mutahaukia syöthiin mutta ei suurela maula.
Alkuperä
Birger Winsa.
myrteintyä ruoka
Ruotsi
skämmas (mjölk)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
nitsa ruoka poronhoito jellivaaransuomi puu eläin keho lainasana-saame
Ruotsi
märgben i bakfoten hos ren, även vattendränkt gammalt trä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Nitsajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-02
pannukiiseli ruoka
Ruotsi
brödvälling
Suomi
leipävelli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pentäsjärvi
Esimerkki
Pannukiiseli oli variantti meilä kotona. Paistipanhuun tilkka vettä, reilusti voita, suolaa ja ko seos alko kiehhuun taitethiin kovvaa leipää (Husmannia). Vettä ei saanu olla enempää ko ette leipä vain pehmeni. Joskus siinä oli lihhaaki. Mettämiehitten ruokaa, aattelen, joka tuli kotia.
Alkuperä
Bertil Isaksson. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-10-24
piisinperäkakko ruoka
Ruotsi
ett särskilt ojäst mjukt bröd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Svenska landsmål och Svenskt folkliv 1943-44
Muokattu
2024-07-03
pohti ruoka kotitalous
Ruotsi
vanna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
pokkaintua ruoka kala jellivaaransuomi kalastus sää
Ruotsi
när frusen fisk förstörs av för tidigt kommande varmt väder
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Esimerkki
”Jäädytetty kala menee pilalle, pokkaintuu, jos tulee suvi-ilmat” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
polkkagriisi lapsi lainasana ruoka
Ruotsi
polkagris
Suomi
tikkunekku, jättitikkare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Winsa
Esimerkki
Birger Winsa: Polkkagriisiä, varokaa hamphaita. Lohkase palasen jos puretta. Porraa reikiä jos imettä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-15
porunjuusto jellivaaransuomi ruoka poronhoito
Ruotsi
renost
Suomi
poronjuusto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området, Raatukkavaara
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
pounupuola ruoka kasvi
Ruotsi
tranbär
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Alkuperä
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
punaherukka ruoka kasvi
Ruotsi
rödvinbär
Suomi
punaviinimarja, punaherukka
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Allmänt i Tornedalen/Malmfälten, mer vanlig i Finland
Kulttuuri taustaa sanasta
Punaherukka on outo sana Kainulasjärvessä.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-02
puuronsilmä ilmaus ruoka
Ruotsi
grötöga (?)
Suomi
puuronsilmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Voita puurhoon pikkusen ette saapi puuronsilmän sulanu voi.
Alkuperä
Birger Winsa.
pylsyt ruoka kotitalous
Ruotsi
blodkorv av komagsäck
Sanaluokka
substantiivi substantiivi monikko
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
pyynliha kala ruoka
Ruotsi
fiskhuvuds kindkött (lax)
Suomi
poskiliha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Tage Grönberg: Ei ylensä syöty haukea väylänvarressa mutta lohenpää oli herkkua, poskilihat sanottiin pyynlihaksi.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-21
pöösätä ruoka
Ruotsi
pösa, jäsa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
raismet ruoka kotitalous
Ruotsi
rester, kvarlämnat
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
routukka luonto ruoka kasvi
Ruotsi
röda vinbär
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Alkuperä
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
ruispuuro ruoka
Ruotsi
råggröt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Simo
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka, Räsänen
ruisrieska ruoka
Ruotsi
rieskabröd av rågmjöl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Svenska landsmål och Svenskt folkliv 1943-44
Muokattu
2024-07-03