Tulokset

sikura ruoka lainasana kasvi
Ruotsi
småpotatis
Suomi
pieni peruna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Kainulasjärvi
Esimerkki
Täräntö, Kainulasjärvi: Sikurat annethiin lehmile. Småpotatis gavs till korna som uppskattade dem mycket.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa sikuri. Cikura är en växt, som användes för kaffesurrogat under nödtider.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-01-11
sirkka kala
Ruotsi
småfisk, fiskyngel
Suomi
pikkukala
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: Pikku sirkkoja
Esimerkki
Tapio Kostet: Sirkkoja pyethiin vasitulla katiskolla ja pyethiin sitten harria rantapyöilä mihinkä sirkat panthiin koukhuin pyyöksi. Seki sitten kielethiin.
Alkuperä
Tapio Kostet. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-09-11
sirriäinen kala hyönteinen
Ruotsi
smådjur (i myr)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Veikko Pahajoki: Palsan laijan tyypilisessä vesikuopassa on varsinhainen planktonilaboratorio. Elläinplanktonit on siinä niskan päällä eikä liivaa pääse tulemhaan. Tätä elläinplanktonia sanotaan "sirriäisiksi" Joskus on ollu pakko käyttää sitä kahvivetenäki. Kaikki ei siihen pysty ko sirriäiset uiskentelevat nykähyksittäin siinä.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-09-11
sisukset eläin kala
Ruotsi
inälvor
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kainulasjärvi Ullatti1, Nattavaara2, Nattavaara1; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, kalan sisukset
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok, B. Winsa
sisus eläin
Ruotsi
inälva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi Ullatti1, Nattavaara2, Nattavaara1
Kulttuuri taustaa sanasta
katto sisukset
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
sivvut, sivut keho itäsuomi
Ruotsi
ryggsida, ryggsvank, ryggslut
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Sammeli1, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
sjiiva, siiva ruoka lainasana
Ruotsi
skiva
Suomi
levy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: Leipäsjiiva
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.. Pannu muistiin Lars Lampinen
skraappa kotitalous lainasana
Ruotsi
potatislandsräfsa
Suomi
perunakuokka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Nouva net skraappat ja alama korjaamhaan vesiroska pottumaalta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Piian se oli se sana, skraappa. Eli kraappa.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
skramufooni lainasana jellivaaransuomi termi
Ruotsi
grammofon
Suomi
gramofoni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Röyttiö, Skröven; Kainulasjärvi, Tärendö
Esimerkki
"Skoulussa piethiin skramufoonila swing-it." Källa: Elis Lampa, Kainulasjärvi, enligt Christer Eriksson, Tärendö.
Alkuperä
Elis Lampa, Kainulasjärvi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-13
slangata
Ruotsi
slanga
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
slanga bensin t ex. I fig används stundals slangata i betydelsen langa.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-01-07
soittaa musiikki
Ruotsi
ringa; spela
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
sokkeri ruoka lainasana
Ruotsi
socker, bitsocker
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi Allmänt i Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
1955. Pannu muistiin Birger Winsa
sontia eläin ihminen
Ruotsi
bajsa, lorta, träcka, dynga ned
Suomi
ulostaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kah, koira taas sontii.
Alkuperä
Kaarakka, Artimo. Nedtecknat: Jukka Korva. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-02
sopsata suksi
Ruotsi
fästa, ha fäste (skida)
Suomi
pitää, olla pito
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Sopsaako? Kainulasjärvi: sivakka ei sopsaa.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-11-16
sorko luonto puu
Ruotsi
huggningsremsa, -område, huggningsväg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pempelijärvi, Tornionlaakso, Kainulasjärvi.
Esimerkki
Birger Winsa: Hevosaikana sorot oli paljon hoikemat. Minun isän kans hakkasima mettätraktorile, mutta kuska valitti ette isä hakkasi liian kaitasia sorkoja. Traktori ei mahtunu pölkkyläjitten välistä.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2023-03-05
sosiaalinen rakene etnisyys
Ruotsi
social konstruktion
Suomi
sosiaalinen rakenne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Suomen
Esimerkki
Sosiaalinen rakene on ajattelun stryktyyri jossa ei ole tietheelistä pohjaa. Raha esimerkiks on sosiaalinen rakene koska siinä ei ole yhtään arvoa. Valtio takkaa vain noin 100 000 kruunun arvoa. Meän luottamus rahasysteemhiin rakentaa sitä sosiaalista tyhjyyttä. Sama on kielensuunittelussa jos luothaan sääntöjä jossa ei ole tietheelistä pohjaa. Esimerkiks poistaa d, b ja g meänkielestä. Sillon sen sosiaalisen rakentheen ajatus on ette rakentaa kuvittelu suomen kielestä ja sen kulttuurista ette se ei ole osana meänkielistä kulttuuria. Rajarasismiks sitä rakenetta kuttuthaan Haaparannala.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vonnu, porstuasuomalainen, rasifieerinki, rasismi.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-10-18
spiuneerata lainasana nainen leikki mies
Ruotsi
spionera
Suomi
vakoilla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Joka syksy noin 10-14 vuotiaat lapset spiuneerasit joukoissa. Keskikyläläiset spiuneerasit ala- eli ylipääläisiä. Kaikila oli fikklamppu, joilaki 5-6 batteria pitkä. Ja leikissä ei ollu päätä. Spiuneerathiin vain. Tzvote ja toiminta oli yks ja sama asia. Leikin tavote on leikki itte. Ja välistä varastethiin vaikkapa muuruuttia kryyvimaasta. Mäen Einari menetti kohta koko muuruuttimaan spiuneerinkin aikana kun spiunit halusit enemän jännää. Sitten menthiin mettäkämphään mikä oli esimerkiks koulun lähelä, Pikkumettässä. Minkä 5-6 luokan pojat olit rakentanheet kyläsahan rimoila. Sielä oli kynttilävalo, pikku kamiini ja sinne saattoi tulla tyttäriä jokka kans halusit jännää. Pojat ei oikein aina tienheet mikä se on se jännä ette olla tyttäritten kans, mutta jännää se silti oli. Alethiin huomaamhaan seksin voimaa.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-16
spiuni lainasana leikki
Ruotsi
spion
Suomi
vakoilija
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
10-14 vuotihaat lapset olit spiunit jokka spiuunerasit toisia ja varastit muuruuttia.
Alkuperä
Birger Winsa.
spoonsjiiva puu lainasana
Ruotsi
spånskiva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
spoorinen lainasana luonto
Ruotsi
spårig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Spoorinen tie on rikki ajettu tie.
Alkuperä
Birger Winsa.
suituttaa ihminen
Ruotsi
stänka, skvätta
Suomi
suihkuttaa, ruiskuttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kun tryykäthiin lakanoita ja paitoja pruukathiin suituttaa vettä ettei tullu liian kuumaks ja paremin sai vaatheen sileäks.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-12-30
suku
Ruotsi
ett antal
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi6, ampunu sukun lintuja
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
suolasalkkari
Ruotsi
saltkar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
suomensuomalainen etnisyys kirjakieli
Ruotsi
finlandsfinne
Suomi
suomensuomalainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Suomensuomalainen puhhuu suomensuoma ja on oikea suomalainen. Suomensuomea on vaikea ymmärtää meänkielisillä koska heilä ei ole kirjakielen koulutusta. Het ei ossaa lukea eikä kirjottaa meänkieltä eikä suomea.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa rajarasismi, rasifieerinki, porstuasuomi, porstuasuomalainen.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-11