Tulokset

kröhmeä
Ruotsi
skrovlig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
kröhmynen lainasana luonto
Ruotsi
gropig, ojämn
Suomi
epätasainen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Jukkasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Ofta väg, natur
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kuelmalanka
Ruotsi
stickningstråd för strumpa el vante el liknande
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kuennuorua kangaspuut
Ruotsi
band i vävmönster
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, kuennuorua oikealla
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kuhertaa lintu
Ruotsi
kuttra
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi4; Kompelusvaara, Kuolajärvi
Esimerkki
Kompelusvaara, tässä ne on kuhertanhee vyökauen Kuolajärvi, teeri kuhertaa
Kulttuuri taustaa sanasta
orrspels läte
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, , B. Winsa: ordbok
kuhila kotitalous itäsuomi
Ruotsi
skyl av 5-6 kärvar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo1; Matarenki, Simo, Kemi, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Alatornio, Arpela, Vittanki, Kainulasjärvi
Esimerkki
net siothiin lyhtyin, ja sitte tehtiin niinko kuhilsat pellole panthiin pysthöön. sitte net panthiin siittä haasihoon, . Matarenki Simo, Kemi, Kittilä, Sodankylä, Kemi, Rovaniemi, Alatornio, Arpela, (ylheinen), Vittanki, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, kuhilas skyl med flera kärvar av säd som man satte upp på åker för att torka säden, IS kuhilas, Häm koko, kokko(nen), kyäs, kykkä, kökkä, pysty, pystö, VarS hakkinen, Sat kaveja, Kar kuusikko, kymmenikkö, viisikkö, PohE jalka, varajalka, varijalka, pystykoko, PohK kyyli 5-6 kärvar samlades till en skyl som sattes i hässja
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Hannula, Airila, Artimo, Kena, Paloheimo, Liljeblad, Räsänen, B. Wi
kuivauskeppi
Ruotsi
stav för torkning av ull
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kukkaro hevonen
Ruotsi
litet föl el häst
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ryssä, ryssän sana, ei käytetä, vertaa killu, ruppi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kulhaottaa
Ruotsi
dricka snabbt
Suomi
juoda nopeasti
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, kulhauttaa
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
kulju luonto
Ruotsi
botten av en svacka.
Suomi
syvänkön pohja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kainulasjärvi: kulju se on joku kursu, semmonen vaaralinen vaikkei niin syäkhään, ryöpeä paikka sielä pohjassa, kivi, vesi eli rapa..
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kulkematon
Ruotsi
ej gåbar
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Tuovinen
kulku lumi
Ruotsi
före
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi huono kulku s oon tällä tiellä ollut tänä kevänä. Det har varit dåligt före på denna väg under denna vår., Kompelusvaara, niin hopussa että laukka huonointa kulkua
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa keli
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kulkua näkymätön maailma shamaani
Ruotsi
driva, flyta omkring? förflyttas utan något egentligt mål
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Vesisaari, Vesisaari, Petsamo, Kittilä, Simo, Inari, Kemi, Kuolajärvi, Jellivaara, Jellivaara, Jukkasjärvi, Enontekiö, (ylheinen), Muonio, Kompelusvaara, Kainulasjärvi, Vittanki, Ylitornio, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, (ylheinen), Parakka ...siinä pahassa (kalliossa) jolla se (noita) järven yli kulkui; Parakka
Esimerkki
Parakka, Ja luitakin keitimä niin kauvoin että kuluthin liemen päälä niinku kuut
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Tuovinen, Tapainen, Airila, Liljeblad, Paloheimo
kulkupaikka luonto
Ruotsi
naturlig väg
Suomi
luonnontie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: vasitut kulkupaikat ne on hevosilla mistä pääsee toishiin maihin, vaarain alustoja ja ympäri jänkkiä ja kovia ja jänkämpäitä poikki.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kulkutie luonto
Ruotsi
färdväg
Suomi
kulkutie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kullankeltanen
Ruotsi
guldgul
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kuloton kotitalous luonto
Ruotsi
slåtter som ej varit i träda
Suomi
niitty joka ei ole ollut kesantossa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kultakiiski hyönteinen
Ruotsi
gulfärgad, blågrönfärgad skalbagge
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä; Kainulasjärvi, Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad, Tuovinen
kultaseppä ihminen
Ruotsi
guldsmed
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Rovaniemi, Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo
kultaträlli, kultarälli, -ralli keho ilmaus häät loru
Ruotsi
ringfinger
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Kittilä, Rovaniemi, Kittilä, Kainulasjärvi, Rovaniemi, peukalopukki, suomensukki, isorilli, kultarälli, pikkurilli
Kulttuuri taustaa sanasta
i ramsa
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Isoniemi, Liljeblad, Artimo
kulttuurirasismi etnisyys lainasana
Ruotsi
kulturrasism
Suomi
kulttuurirasismi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Meänkielen, Suomen, Meänkieli
Esimerkki
Kulttuurirasimi on ylheisempi sana rajarasismile. Kulttuurirasimi saattaa olla vähemistökielessä ja sen kansassa ja valtion asentheissa vähemistöjä kohti. Esimerkki kulttuurirasimista on meänkielen tavvauksen normittamisessa. Varsin kun ei ole kielitietheelistä pohjaa normittamisen muothoon sillon se on sosiaalinen rakene. Ja sen konstryksjuunin logiikka löytyy kulttuurista, mitä nyt kututhaan ette rasifiierathaan krannin kieltä ja kulttuuria. Se on siis stryktyyriseearattu syrjintä jolla on valtion tuki. Suomen ja Ruottin rajaväylhään Ruottin valtio on rakentanu kulttuurimuuria toista sattaa vuotta ja net asentheet rakentavat kulttuurirasismia joka tunkeutuu valtion kielisuunnittelhuin kuten kuinka kirjotethaan meänkieltä. Se on osa kulttuurimuurin rakentamisessa ja pelkkä tyhjä sosiaalinen konstryksjuuni koska sillä ei ole tietheelistä pohjaa. Tämä tapahtuu hyvässä yhteistyössä meänkielen eustajitten kans. Valtio ja vähemistö on sammaa mieltä ja sillon ei ole sosiaalisessa syrjinän rakentheessa yhtään vastarintaa. Paitti Suomen valtio ja suomalaisiet jokka pitävät ette jopa koko idea meänkieli on sosiaalinen rakene ilman tietheelistä logiikkaa. Totta, lingvistiikan näkökulmasta. Mutta siihen kyllä on hyvät kielisosiolookiset syyt. Ei yksikhään tornionlaaksolainen jolla on Ruottissa syntynheet vanheemat ossaa kirjottaa virheetöntä suomea. Kaikin kirjottavat meänkieltä eli meänkielen suomea. Enemistö ei ossaa ees kirjottaa eikä lukea meänkieltä ja aina vähemin suomea. Met olisima toisenluokan kansalaisia sekä Ruottissa ette Suomessa, jos meilä olis suomi vähemistökielenä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kulturrasism är en mer allmän term för gränsrasism. Kulturrasism kan förekomma och leva i minoritetsspråket och i dess folk likväl som i statens attityder mot minoriteter. Exempel på kulturrasism är meänkieliaktivisternas normering av stavning. Omedelbart när det inte finns en språkvetenskaplig grund för normeringen då är det fråga om en social konstruktion. Detta påhitts logik kan man finna i kulturen, det som nu kallas för att att rasifiera grannas språk och kultur. Det är alltså en strukturerad diskriminering som har statens stöd. På Sveriges och Finlands gränsälv har man byggt en kulturmur under 200 år. Och dessa attityder bygger kulturrasism. Katto ja vertaaa vonnu, sosiaalinen rakene, rajarasismi ja rasifieerinki. Mer ingående diskussioner om kulturrasism, diskriminering och språkplanering i: Liberal kulturrasism, 2020, Birger Winsa. Diskriminering av finsktalande i Sverige. Omarbetad upplaga. 2020. Birger Winsa. Winsa, Birger 2005. Language Planning in Sweden. I Kaplan, R.B & Baldauf, R. B. Jr (red.). Language Planning & Policy in Hungary, Finland and Sweden. Birger Winsa Ss. 233-330. Europe Vol 1. Clevedon: Multilingual Matters. Winsa, Birger 2001. Kärleken är varken blind eller döv. Genusobalans i giftermål över språk- och kulturgränser i Tornedalen och Kalixbygden. I Brändström, Anders & Winsa Birger. Två uppsatser om nordsvenska giftermålsmönster. Ss 39-83. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr". Kulturens frontlinjer 19. Umeå universitet. Winsa, Birger 1997. Från ett Vi till ett Vi och Dom. Torne älv som kulturgräns. I Winsa, Birger & Korhonen, Olavi. Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien. Två uppsatser. Kulturens frontlinjer. Pp 5-52. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr" 7. Umeå universitet.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-15
kulutusseefi ihminen
Ruotsi
flottningschef
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kulutussjeeffi ihminen
Ruotsi
flottningschef
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kumakkakenkä vaate
Ruotsi
sko där sulan är tjockare och av annat läder än övrigt skinn? färdigsulad sko med 20-35 cm skaft
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Inari, Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen, Anthoni