Tulokset

kultaträlli, kultarälli, -ralli keho ilmaus häät loru
Ruotsi
ringfinger
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Kittilä, Rovaniemi, Kittilä, Kainulasjärvi, Rovaniemi, peukalopukki, suomensukki, isorilli, kultarälli, pikkurilli
Kulttuuri taustaa sanasta
i ramsa
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Isoniemi, Liljeblad, Artimo
kulttuurirasismi etnisyys lainasana
Ruotsi
kulturrasism
Suomi
kulttuurirasismi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Meänkielen, Suomen, Meänkieli
Esimerkki
Kulttuurirasimi on ylheisempi sana rajarasismile. Kulttuurirasimi saattaa olla vähemistökielessä ja sen kansassa ja valtion asentheissa vähemistöjä kohti. Esimerkki kulttuurirasimista on meänkielen tavvauksen normittamisessa. Varsin kun ei ole kielitietheelistä pohjaa normittamisen muothoon sillon se on sosiaalinen rakene. Ja sen konstryksjuunin logiikka löytyy kulttuurista, mitä nyt kututhaan ette rasifiierathaan krannin kieltä ja kulttuuria. Se on siis stryktyyriseearattu syrjintä jolla on valtion tuki. Suomen ja Ruottin rajaväylhään Ruottin valtio on rakentanu kulttuurimuuria toista sattaa vuotta ja net asentheet rakentavat kulttuurirasismia joka tunkeutuu valtion kielisuunnittelhuin kuten kuinka kirjotethaan meänkieltä. Se on osa kulttuurimuurin rakentamisessa ja pelkkä tyhjä sosiaalinen konstryksjuuni koska sillä ei ole tietheelistä pohjaa. Tämä tapahtuu hyvässä yhteistyössä meänkielen eustajitten kans. Valtio ja vähemistö on sammaa mieltä ja sillon ei ole sosiaalisessa syrjinän rakentheessa yhtään vastarintaa. Paitti Suomen valtio ja suomalaisiet jokka pitävät ette jopa koko idea meänkieli on sosiaalinen rakene ilman tietheelistä logiikkaa. Totta, lingvistiikan näkökulmasta. Mutta siihen kyllä on hyvät kielisosiolookiset syyt. Ei yksikhään tornionlaaksolainen jolla on Ruottissa syntynheet vanheemat ossaa kirjottaa virheetöntä suomea. Kaikin kirjottavat meänkieltä eli meänkielen suomea. Enemistö ei ossaa ees kirjottaa eikä lukea meänkieltä ja aina vähemin suomea. Met olisima toisenluokan kansalaisia sekä Ruottissa ette Suomessa, jos meilä olis suomi vähemistökielenä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kulturrasism är en mer allmän term för gränsrasism. Kulturrasism kan förekomma och leva i minoritetsspråket och i dess folk likväl som i statens attityder mot minoriteter. Exempel på kulturrasism är meänkieliaktivisternas normering av stavning. Omedelbart när det inte finns en språkvetenskaplig grund för normeringen då är det fråga om en social konstruktion. Detta påhitts logik kan man finna i kulturen, det som nu kallas för att att rasifiera grannas språk och kultur. Det är alltså en strukturerad diskriminering som har statens stöd. På Sveriges och Finlands gränsälv har man byggt en kulturmur under 200 år. Och dessa attityder bygger kulturrasism. Katto ja vertaaa vonnu, sosiaalinen rakene, rajarasismi ja rasifieerinki. Mer ingående diskussioner om kulturrasism, diskriminering och språkplanering i: Liberal kulturrasism, 2020, Birger Winsa. Diskriminering av finsktalande i Sverige. Omarbetad upplaga. 2020. Birger Winsa. Winsa, Birger 2005. Language Planning in Sweden. I Kaplan, R.B & Baldauf, R. B. Jr (red.). Language Planning & Policy in Hungary, Finland and Sweden. Birger Winsa Ss. 233-330. Europe Vol 1. Clevedon: Multilingual Matters. Winsa, Birger 2001. Kärleken är varken blind eller döv. Genusobalans i giftermål över språk- och kulturgränser i Tornedalen och Kalixbygden. I Brändström, Anders & Winsa Birger. Två uppsatser om nordsvenska giftermålsmönster. Ss 39-83. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr". Kulturens frontlinjer 19. Umeå universitet. Winsa, Birger 1997. Från ett Vi till ett Vi och Dom. Torne älv som kulturgräns. I Winsa, Birger & Korhonen, Olavi. Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien. Två uppsatser. Kulturens frontlinjer. Pp 5-52. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr" 7. Umeå universitet.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-15
kulutusseefi ihminen
Ruotsi
flottningschef
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kulutussjeeffi ihminen
Ruotsi
flottningschef
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kumakkakenkä vaate
Ruotsi
sko där sulan är tjockare och av annat läder än övrigt skinn? färdigsulad sko med 20-35 cm skaft
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Inari, Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen, Anthoni
kumara
Ruotsi
krokig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Rovaniemi, Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo
kummilainen termi
Ruotsi
lie tillerkad av en person med namn Kummu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, traakaavat nuoita kummulaisia
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kumota hautajaiset
Ruotsi
vända omkull, på sida
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Sodankylä, Rovaniemi, Kemi, Kainulasjärvi, ruumisreki kumottu ja kolistettu; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, sarkoja kumothaa?aurala
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Paloheimo, Artimo, Hämäläinen, Itkonen
kumppa
Ruotsi
(del av ramsa)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kun vanhaan Aatamin krapa ilmaus uskonto
Ruotsi
onödig, irriterande; misslyckad
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Birgit Löfroth. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-08
kunnialinen ihminen
Ruotsi
högmodig? prestigebunden
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi hään oon kunnialinen; Ullatti, Kainulasjärvi
Esimerkki
Ullatti1, Kainulasjärvi vanhaat ihmiset oli kunnialiset, se oli se ette työtä se pittää tehhä
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
kuohari etnisyys työ ihminen
Ruotsi
kastrerare (vard)
Suomi
kuohija
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi: Tiuhtoo ku kuohari. Kainulasjärvi: Ja kuoharit ne mustilaiset.
Kulttuuri taustaa sanasta
vardaglig benämning
Alkuperä
Hämäläinen, Artimo, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-17
kuohea
Ruotsi
porös, lucker, luftig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kainulasjärvi, Vittanki, kuohea maa; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, siinä on kuoheampi vesi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila
kuohituttaa eläin
Ruotsi
låta kastrera
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi7
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
kuohustaa
Ruotsi
luckra
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, rautamuurhaiset kuohutit maata
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kuokaista hevonen
Ruotsi
skrapa en gång med hov
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kuokka kotitalous
Ruotsi
potatiskrok, hacka, gräfta, redskap med krok
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Rovaniemi, Sodankylä, Sodankylä, Simo, Rovaniemi, Jyykeä, Raisinvuono, Kemi; Hakanen
Esimerkki
Hakanen2, puukuokka
Kulttuuri taustaa sanasta
skaftet av tallgren ock kroken av samma tallstam
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo, Artimo, Räsänen, Kena, Paloheimo, Rapola, B. Winsa: ordbok
kuokkakarhi/i/
Ruotsi
harv med krokar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kainulasjärvi; Sodankylä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kuokkamaa luonto
Ruotsi
åker som bearbetats eller skapats genom röjning och grävning
Suomi
kuokkamaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Sodankylä, Rovaniemi
Esimerkki
Kainulasjärvi, Sodankylä, Rovaniemi: kuokkamaalta pääsi valkia methän.
Alkuperä
I. Tuovinen, Kena, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kuokkia eläin
Ruotsi
gräva, sparka undan
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, porok kuokkiva; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, kuokkii ja pylyä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kuokkimamies ihminen
Ruotsi
den som gräver, grävande person
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kuolaimet hevonen
Ruotsi
del av grimma som sätts i hästmun, betslel
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kompelusvaara, Sodankylä, Kittilä, Rovaniemi; Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Mattila, Kena, Artimo, B. Winsa: ordbok
kuolainrengas hevonen
Ruotsi
betselring
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Simo
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Räsänen
kuolheenarkku hautajaiset
Ruotsi
avlidens kista
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen