Kainulasjärvi, Vittanki.; Vittanki, Parakka, Kainulasjärvi, Pitkin
Esimerkki
Vittanki: jouhtin kuutti. Parakka: mie ninku kuutti väävin taat. Kainulasjärvi: Kuuttipyssy on puusta tehty pyssy, nurri päähän ja sellainen kuru pyssyn päälä missä kuutti kulkee. Sitten vain kuutti nurrin päähän ja vettää taakse pitkin kurua, sihata ja ampua, laskea nurrin. Kuutti lensi noin 20 metriä. Kaikki tehimä itte, paitti se nurri, minkä otima sellaisista kotitehtyistä konservipurkista. Äiti eli paremin mamma pani konservhiin mustikkasylttiä joka helpola homehtui. Voi voi kyllä. Vihreän paksu nurri, juuri mainio kuuttipyshyin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kuuttipyssy.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Kuuttipyssy on puusta tehty pyssy, nurri päähän ja sellainen kuru pyssyn päälä missä kuutti kulkee. Sitten vain kuutti nurrin päähän ja vettää taakse pitkin kurua, sihata ja ampua, laskea nurrin. Kuutti lensi noin 20 metriä. Kaikki tehimä itte, paitti se nurri, minkä otima sellaisista kotitehtyistä konservipurkista. Äiti eli paremin mamma pani konservhiin mustikkasylttiä joka helpola homehtui. Voi voi kyllä. Vihreän paksu nurri, juuri mainio kuuttipyshyin.
Kainulasjärvi, täälä käsin on vaimot aina kylvänheet, jotkut miehet vain, Kemi, Sodankylä, Raisinvuono, Kittilä, Jyykeä, Jyykeä, Simo, Rovaniemi, Kittilä, Arpela, Alatornio, Kainulasjärvi, Masunti, Kompelusvaara, ku alkaa peltoja kyntää ja kylvää, se hääty oikeev valkeat vaatheep panna, liinasta aivan, nin tulit hyvät jyvät
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Hannula, Artimo, Rapola, Räsänen, Paloheimo
Östfinska, kymppi s \'lagbas, förman\' (R Moilanen k 4154, SMSA). Ordet betyder tia och det lär ha funnits 10 man i ett flottningslag på Kalixälven. Därav kymppi.