Tulokset

maakota rakennus
Ruotsi
timmerhuggarkoja i sluttning, nergrävd i backe, storlek för två hästlag
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
maalainen ihminen
Ruotsi
bybo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka, Hämäläinen, Artimo
maali
Ruotsi
målarfärg; mål
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Hämäläinen, Kaarakka, Liljeblad
maalikivi luonto
Ruotsi
slät malsten
Suomi
jauhokivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Malsten, sten för handkvarn
Alkuperä
Kaarakka, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maalikylä luonto
Ruotsi
centralort, kyrkby
Suomi
kirkonkylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemijärvi, Rovaniemi, Kittilä
Esimerkki
Kemijärvi, Rovaniemi, Rovaniemi: mie lähen käymhän maalikylisä. Kittilä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Maalikylä kommer från att husen var målade på centralorten. Stad, by med målade hus.Utvecklingen börjar i centrum och går mot ytterkanterna. Fenomenet kan fortfarande noteras i ryska Karelen.
Alkuperä
Hämäläinen, Aejmelaeus, Meriläinen, Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maaliskuu
Ruotsi
mars
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
maamies kalastus
Ruotsi
nätfiskare som går på stranden och följer båt vid nätfiske med flera involverade
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
maamies ihminen
Ruotsi
jordbruksarbetare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka, Artimo
maamyyrä, myyrä eläin
Ruotsi
sork, mullvad?
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka, Artimo
maannousema puu
Ruotsi
rötbörjan
Suomi
lahonalku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Början till röta vid rot och ca en meter uppåt inne i träd.
Alkuperä
Artimo, Hämäläinen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maaperä luonto
Ruotsi
markyta
Suomi
maapinta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä
Alkuperä
Artimo, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maasu leikki
Ruotsi
vad
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, löit maasua monet
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
maata eläin
Ruotsi
ligga och trycka (byte)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, (lohet) makkaavas sielä, Rovaniemi, tiesimä että se makkaa siinä (hukka)
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
maatusae luonto vesi itäsuomi
Ruotsi
ihållande regn, jordblöta
Suomi
pitkäaikanen sade
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maaunthaine/n/ luonto
Ruotsi
svagt duggregn som ökar i styrka
Suomi
tihkusade joka lisäintyy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: maaunthainen saje.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maauttaa, maavuttaa luonto
Ruotsi
regna ihållande
Suomi
sataa pitkään
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: maauttanu oikeil laajan sathen.
Alkuperä
Artimo, Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maautussaje luonto
Ruotsi
ihållande regn, jordblöta
Suomi
pitkäaikanen sade
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
mae kala ruoka
Ruotsi
lake
Suomi
made
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kittilä, Alatornio, Kätkäsuanto, Karunki, Muonio, Alatornio,; Täräntö
Esimerkki
Täräntö: Mae on enimpäin keittokala.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kolkkamae. Även mate förekommer, enligt Meänkielen sanakirja. Åts r-månader: September till april.
Alkuperä
Kaarakka, Artimo, Liljeblad, Syrjänen, Valonen, Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-24
maha keho itäsuomi
Ruotsi
magsäck, mage
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, Alatornio, (ylheinen), Kittilä, Kemi, Kittilä, nyt om maha täynä
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa rapamaha, vatta, Finska dialektarkivet, östfinskt ord västfi, vatsa, vatta s \'mage\'; främst västfi, östfi maha id (ALE 179, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Häll, Kaarakka, Syrjänen, Liljeblad, Hämäläinen, Artimo
mahalaukku keho
Ruotsi
magsäck
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Alatornio, Kuolajärvi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, mahalaukku oli epäkunnossa
Alkuperä
Pannu muistiin Häll, Liljeblad, Artimo, Kaarakka
mahanpohja keho
Ruotsi
magbotten?
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Kemi, Rovaniemi, paino niim mahottomasti
Alkuperä
Pannu muistiin Häll, Kaarakka
mahinen puu
Ruotsi
rutten
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, mahinen puu; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, mahisen kojun toit
Alkuperä
Pannu muistiin Aejmelaeus, Artimo
mahla ruoka lääke
Ruotsi
björksav
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Alatornio, Täräntö, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), mahalan aikana on parkki irti; Hakanen, Kittilä
Esimerkki
Hakanen1, jästiä ja mahlaa ja vähänmitäki (ingredienser i mäsk) Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
sav från lövträd och barrträd, barn tappade sav vårtid och drack? användes som medel mot finnar, ansiktsvatten? sav från björk (dricks), gran och tall (dricks)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Häll, Liljeblad, Kaarakka, Artimo, B. Winsa: ordbok
maho luonto
Ruotsi
träda
Suomi
kesanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: pelto on nyt mahona.
Alkuperä
Liljeblad, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19