Uutisia

ysli ihminen lainasana jellivaaransuomi
Ruotsi
ful, oattraktiv
Suomi
epäsiisti, ruma
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Satter med omnejd
Esimerkki
Ysli näkönen mies.
Kulttuuri taustaa sanasta
Mindre vacker, ej fördelaktigt utseende
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-16
Vanhaa Aadami uskonto sananlasku
Ruotsi
ilska, elaka, bittra tankar, bitterhet
Suomi
vanha Aadami
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso; Vanhaa, Alatornio, Juoksengi, Enontekiö, Arpela, Sieppijärvi
Esimerkki
Mulla tuli vanhaa aadami miehlen kon sen kuulin... Alatornio: Yks mies, Piippolan isäntä vanha, söi yhen riihen oljet yhtenä talavena. Juoksengi Enontekiö, Arpela, Sieppijärvi: (ylheinen) Pisti niin vanhasheen aaatamhiin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ganska vanligt uttryck bland laestadianer.Finns det någon bättre svenskt översättning än det jag skrivit. Gamla Adam är Adam i Paradiset som åt av Kunskapens äpple och förde in arvssynden i människan. Adam betyder den första människan. Hebreiska.
Alkuperä
Lars Lampinen, Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-16
revontuli, revontulet näkymätön maailma
Ruotsi
norrsken
Suomi
revontulet, taivaanvalkeat
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Jopa nousevat revontulet eteläpuolele Pohjantähteä, jopa lauhtuu ilma, Kemi, Kittilä, Kittilä, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Vesisaari: Kovvaim pakkasten ja kovvaim nöyräsäitten eelä, aavistavat kovia säitä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa taivhanvalkeat, tarkempia tietoja CD:ssä
Alkuperä
Kaarakka, Artimo, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-16
repovuono satu
Ruotsi
fjord nära Hammerfest
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi, (berättelse om ett stort djur som tänkte äta upp fiskarna som flydde)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-16
tutna lintu lainasana-saame
Ruotsi
uggla
Suomi
pöllö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kainulasjärvi.; Parakka
Esimerkki
Parakka: Tutna on pieni pääki, pannee niinku firri (vindil), se niinku kilkuu vinkuu.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kissapökki, pökki id. Ei ole saamelainen lainasana. Aito kaihnuunkielen sana? Ainua? Vertaa saajo ja vinsa.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-08-14
ketnia näkymätön maailma lainasana-saame jellivaaransuomi
Ruotsi
skyddsande
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Torrivaara, ev Nattavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
informanten/-erna känner ej till ordet, Ullatti, Nattavaara
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-08-14
katnanen jellivaaransuomi lainasana-saame keho
Ruotsi
höftben
Suomi
lonkkaluu
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara: Se meni juuri katnasesta (lännen sana).
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-14
leipä ruoka näkymätön maailma
Ruotsi
bröd
Suomi
leipä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara.; Muonio, Parakka, Alatornio, Kompelusvaara
Esimerkki
Muonio: Kuiva leipä. Parakka: Iislanin jäkälistä tullee makea leipä, lipeässä niitä jäkäliä istutett on että maan maku lähtee pois, jästileipää. Parakka: Jäkäläleipä. Alatornio: Rieska, reikäleipä, puolivahva leipä, limppu, kuumavveelimppu, pottuleipä, lompakkokakko, olkileipä. Kompelusvaara: Pakettileipää.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä. Kompelusvaara: Talvileipä ohra, kesäleipä ruis. Vinterbröd var korn, sommarbröd av råg.
Alkuperä
Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-14
vuosi näkymätön maailma sananlasku ruoka metsästys
Ruotsi
år
Suomi
vuosi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Rovaniemi, Raisinvuono, Vesisaari, Jyykeä, Kemi
Esimerkki
Svappavaara: Joukhainen itkee vuosittain puoltansa (om den är skjuten, lintu) Rovaniemi, Raisinvuono, Vesisaari, Jyykeä, Jyykeä, Kemi, Raisinvuono, Raisinvuono: Mit-aikkaa vuesta?, Kompelusvaara: Jos Paavalin päivälä vasten yölä sattaa tie umpheen, se tullee nöyrävuosi, jos puolitiehen se tullee puolivuotta (halvskörd), jos ei tuiskua tullee täysivuosi (helskörd), Kittilä: Joulusta kuus kynttilhän, siitä kolme mathin, siitä kuukausi maarijhan, siitä kaheksan erkhin, siitä viis juhanekshen, neljä jaakhon?kaks laurhin, kaks perttulhin, viis mikkelhin, viis pyhämiesthen, (eli) mikkelistä viis kekrhin, siitä seittemän joulhuun.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.
Alkuperä
Rapola, Paloheimo, Isoniemi, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-14
sanoa sananlasku ilmaus
Ruotsi
säga, yttra, uttala
Suomi
sanoa, lausua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Ei sole sanottu. Det är inte säkert.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-14
kisu länsisuomi kotitalous termi sauna
Ruotsi
kolos
Suomi
häkä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
kisu -sanan käyttö merkityksessä "häkä" yltää pitkälle Suomen-puoleista Perämeren rannikolla. Esimerkiksi Karinkannassa ainakin vielä 1960-luvulla yleinen. "Onko kisua saunassa? Voiko sinne mennä?" kysyttiin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa häkkä västfi, kisu s 'koloxid i bastu eller rum, tunn rök' (k 1133, SMSA).
Alkuperä
Meriläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-13
mooli lainasana leikki
Ruotsi
mål
Suomi
maali
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
2005-12-18 Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-13
valehtella näkymätön maailma satu
Ruotsi
ljuga
Suomi
selkäsauna
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: sai pryykin.
Esimerkki
Kompelusvaara: No ketull ei ollu muuta turvaa muuta ku alkaa valehtelhen, kettu sannoo että itätuuli, itätuuli! Katto karhu ei kersinuk ku erjais ette lensituuli, ja ei het ole sen jälkheen valehtelheet toistansa
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-13
häh!?
Ruotsi
är det inte så? så är det väl!
Sanaluokka
interjektio
Esimerkki
Kainulasjärvi. Sielä ammuthiin hirvi. Häh?
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-11
noh? ilmaus jellivaaransuomi
Ruotsi
nå, vad, va?
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Jellivaara, Järämä
Kulttuuri taustaa sanasta
Ofta använt ord i både meänkielin och svenska dialekten. Folk utanför språkområdet tittar frågande på en när detta ord används i en konversation.
Alkuperä
Muntliga källor. Tuurikarhu. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-11
kryyni ruoka lainasana
Suomi
ryyni, hiutale tms., esim. mannakryyni, kaurakryyni
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-08
pryyki lapsi lainasana
Ruotsi
prygel
Suomi
selkäsauna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: sai pryykin.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-08
pryki ruoka lainasana
Ruotsi
brygd
Suomi
onnistua
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-08
pryki lainasana
Ruotsi
brygga (vid vatten); mjölkbrygga, -pall
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Salmijärven rannala on vieläki pryki joka veethään ulos joka kesä. Prykile veithiin kärrölä pänikit aamula ja nouvethiin tyhjinä illala kärrön kans. Maitopryki se oli.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-08
trallari jellivaaransuomi mies lempinimi/haukkumanimi lainasana työ
Ruotsi
rallare
Suomi
rautatienrakentaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Stolppa, skoulu, skruuvi. Ibland har man lagt till en extra konsonant: strappu, slangari. Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-06
jäniksenkatupuoji luonto lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
skog (lekf); affär (lekf till barn)
Suomi
metsä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Jäniksenkatupuojista niitä paijuja saapi, nitheeksi. Bertil Isaksson: Puoji leikilisesti lapsile jokka halusit saa karraa. Piti hakea sieltä.
Alkuperä
I. Tuovinen, Bertil Isaksson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-06
rökäs kala länsisuomi
Ruotsi
gärs, ca 10-20 cm lång, snorgärs, Acerina cernua
Suomi
kiiski
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio, Jänkisjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Liten aborrliknade fisk, dessa fick man rikligt i mjärdar på vårvintern.(isfiske) västfi, rökäs s spec insekt; östfi kiiski id (Ruoppila 1967:k 13). vfi, rökäs Sat PohE LänP PerP gärs (Acerina cernua) (Virtaranta 1980:183)
Alkuperä
Valonen, Rytiniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-06
Jaakonpäivä näkymätön maailma sää kalastus
Ruotsi
Jakobsdagen
Suomi
Jaakonpäivä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso.
Esimerkki
25 juli, Jakobsdagen har sedan medeltiden varit första dagen för sikfisket i Kukkolaforsen
Kulttuuri taustaa sanasta
Jaakko heittää kylmän kiven vetheen. Vesi alkaa kylmenemhään. Lauri viskaa kylmän kiven vetheen, hävdas i Aapua. Larsdagen i augusi.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Haparandabladet den 24 juli 2009. Lars Lampinen. Anton Raukola, IB Uusitalo.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-07-25
suittaa
Ruotsi
hinna, förmå
Suomi
ehtiä, keritä, pystyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sodankylä
Esimerkki
Sodankylä: kyllä net suittaa tehä, Rovaniemi: Mitenkhäm mie suitat tehäs sitä.
Alkuperä
Artimo, Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-07-25