Uutisia

potjoona sauna vaate lainasana
Ruotsi
bastuhatt
Suomi
saunahattu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Potjoona päässä on hyvä saunoa. Nytt lånord från ryskan. Wikipedia: Ushanka motsvaras av naapukka. Ryskans budenovka äger betydelsen potjoona.
Kulttuuri taustaa sanasta
Förfinskning av ett ryskt ord. Potjoona är ryska röda arméns filthätta med röd stjärna. Birger Winsa kanske är den enda som använder ordet.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
ryysyt vaate lainasana
Ruotsi
smutsiga, trasiga, utslitna kläder
Suomi
ryysyt
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kemi, Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Mammala ja papala olit aina navettaryysyt päälä kun menthiin navethaan. Haisi väkevä navetta niistä. Piethiin köökin ryysyvaatekrypissä. Kyllä meistäki haisi navetta, mutta kohtapa kaikki koulukläpit haisit navetale. Paitti kauppianpoika joka ei halunu jua lehmänmaitoa, vaan pelkästhään oikeata maitoa tetrasta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Användes t ex i ladugård. Kans tryysy. Lån från trasa? Mikko Vaara: Tryysyjä ja traasuja. Jonku kerran pesty ja pääle ve"etty. Käytethään enempi kotijalassa ollessa jokapäiväsessä käytössä.
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
kromu lainasana luonto
Ruotsi
skrovlig (is, mark); skrovlighet
Suomi
karhea, epätasanen
Sanaluokka
adjektiivi substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa klomo
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
kromu kotitalous lainasana
Ruotsi
småskrot, överblivna småföremål
Suomi
romu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja; Juoksengi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Juoksengi, Kainulasjärvi: Kyllä vain tässäki on koottu paljon kromua ja romua. Kromuloova oli meiläki. Pientä kromua: kruuvia, rautaa, kaikenlaista kromua.
Kulttuuri taustaa sanasta
En kromuloova kan innehålla udda skruvar och muttrar, överbliven spik, kanske en hammare som inte duger att ha i verktygslådan - smått och gott men havilisia.
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
räikkä työ kotitalous
Ruotsi
trasigt, utslitet föremål
Suomi
romu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Väylänvarsi.
Esimerkki
Viktor Brännström: Räikkä, pyöröräikkä , piiliräikkä , traktoriräikkä jne.
Alkuperä
Kaarakka, Viktor Bränsström. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
resu ihminen
Ruotsi
slarver, slarvig
Suomi
hutilos, hosuja, hutiloiva
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Oli toela resu mies.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
resu kotitalous
Ruotsi
ngt slitet, trasigt föremål
Suomi
romu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Lars, Vanhaa, Kemi
Esimerkki
Lars Mäki, Rajaseutu: Kyllä se vanhaa traktori raakile oli resuu ! Rikkinäiset paikatutki vaatheet olit ryysyjä !Suomessa on semmonen IrvinGoodman-in hauska iskelmä lauluki Nimeeltä Ryysyranta! Kemi, joutavia resuja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa resu, slarver.
Alkuperä
Kaarakka, Lars Mäki. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
filttisaapas vaate lainasana
Ruotsi
filtstövel
Suomi
huopasaappaat
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto ja vertaa vinkkelisaaphaat.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
koneryysy työ kotitalous
Ruotsi
utsliten maskin
Suomi
paljon käytetty kone, romu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Vanhaa
Esimerkki
Koneryysy on vanhaa käytetty kone.
Kulttuuri taustaa sanasta
Piian jellivaaransuomea. Katto ryysy.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
romu jellivaaransuomi kotitalous
Ruotsi
skrot
Suomi
romu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Markitta Gällivare, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Markitta: romuja, romhet. Romut i Pajala substantiv plural.
Alkuperä
John Josefsson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
elämänfilosofia lainasana
Ruotsi
livsfilosofi
Suomi
elämänfilosofia
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Ihmisten yhtheenkuuluvaisuus antaa voimaa voittaa elämän raskhaatki rasitukset se oli osa Sinun elämänfilosofiasta, sannoo poika Gunnar perheen kiitospuhheessa 1114
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
isäkset mies lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
far och son (nedl)
Suomi
isä ja poika (alent)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ibland
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
mustalaisakka (nedl) etnisyys nainen näkymätön maailma
Ruotsi
romsk spåkvinna, -gumma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä
Esimerkki
Kemi, Kittilä: käevviivet, mustalaisakat näkevät siitä tulevia asioita.
Kulttuuri taustaa sanasta
Mustalainen är olämpligt i tal och skrift,
Alkuperä
Liljeblad, Miettinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
haituva keho
Ruotsi
fjun, tunn ludd, nästan obefintlig, knappt märkbar
Suomi
ohut nöyhtä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Ei pojala partaa ollu vielä, vähänen aavistukselinen haituva nokan varjossa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Stf. ohut nöyhtä, olematon, juuri havaittava
Alkuperä
Yliperän kielen Sanakirja. Oiva Arvola. Lars Lampinen, unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
rakata lainasana ihminen
Ruotsi
raka
Suomi
ajaa partaa
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Stf. ajaa parta. Vertaa raakata
Alkuperä
Oiva Arvola, Yliperänkielen sanakirja, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
raakata keho länsisuomi lainasana
Ruotsi
raka
Suomi
ajaa partaa
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, raakata v \'raka\'; östfi ajaa partaa id (ALE 237, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
raakata, traakata lainasana
Ruotsi
dra, slita; vraka
Suomi
kantaa, viedä pois; ajaa partaa, vetämistä, kylmän vetoa, valita pois huonot
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
kaseri kotitalous lainasana
Ruotsi
kastrull
Suomi
kattila
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio
Alkuperä
Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
kastrylli kotitalous lainasana
Ruotsi
kastrull
Suomi
kattila
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
juomapata kotitalous
Ruotsi
gryta; ladugårdsgryta
Suomi
kattila
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Hakanen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hautopata. Katto pata.
Alkuperä
I. Tuovinen, B, Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
virkkineula kotitalous vaate lainasana
Ruotsi
virknål
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo
Alkuperä
Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-15
virkkineula kotitalous vaate lainasana
Ruotsi
virknål
Suomi
virkkuukoukku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-15
kulttuurirasismi etnisyys lainasana
Ruotsi
kulturrasism
Suomi
kulttuurirasismi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Meänkielen, Suomen, Meänkieli
Esimerkki
Kulttuurirasimi on ylheisempi sana rajarasismile. Kulttuurirasimi saattaa olla vähemistökielessä ja sen kansassa ja valtion asentheissa vähemistöjä kohti. Esimerkki kulttuurirasimista on meänkielen tavvauksen normittamisessa. Varsin kun ei ole kielitietheelistä pohjaa normittamisen muothoon sillon se on sosiaalinen rakene. Ja sen konstryksjuunin logiikka löytyy kulttuurista, mitä nyt kututhaan ette rasifiierathaan krannin kieltä ja kulttuuria. Se on siis stryktyyriseearattu syrjintä jolla on valtion tuki. Suomen ja Ruottin rajaväylhään Ruottin valtio on rakentanu kulttuurimuuria toista sattaa vuotta ja net asentheet rakentavat kulttuurirasismia joka tunkeutuu valtion kielisuunnittelhuin kuten kuinka kirjotethaan meänkieltä. Se on osa kulttuurimuurin rakentamisessa ja pelkkä tyhjä sosiaalinen konstryksjuuni koska sillä ei ole tietheelistä pohjaa. Tämä tapahtuu hyvässä yhteistyössä meänkielen eustajitten kans. Valtio ja vähemistö on sammaa mieltä ja sillon ei ole sosiaalisessa syrjinän rakentheessa yhtään vastarintaa. Paitti Suomen valtio ja suomalaisiet jokka pitävät ette jopa koko idea meänkieli on sosiaalinen rakene ilman tietheelistä logiikkaa. Totta, lingvistiikan näkökulmasta. Mutta siihen kyllä on hyvät kielisosiolookiset syyt. Ei yksikhään tornionlaaksolainen jolla on Ruottissa syntynheet vanheemat ossaa kirjottaa virheetöntä suomea. Kaikin kirjottavat meänkieltä eli meänkielen suomea. Enemistö ei ossaa ees kirjottaa eikä lukea meänkieltä ja aina vähemin suomea. Met olisima toisenluokan kansalaisia sekä Ruottissa ette Suomessa, jos meilä olis suomi vähemistökielenä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kulturrasism är en mer allmän term för gränsrasism. Kulturrasism kan förekomma och leva i minoritetsspråket och i dess folk likväl som i statens attityder mot minoriteter. Exempel på kulturrasism är meänkieliaktivisternas normering av stavning. Omedelbart när det inte finns en språkvetenskaplig grund för normeringen då är det fråga om en social konstruktion. Detta påhitts logik kan man finna i kulturen, det som nu kallas för att att rasifiera grannas språk och kultur. Det är alltså en strukturerad diskriminering som har statens stöd. På Sveriges och Finlands gränsälv har man byggt en kulturmur under 200 år. Och dessa attityder bygger kulturrasism. Katto ja vertaaa vonnu, sosiaalinen rakene, rajarasismi ja rasifieerinki. Mer ingående diskussioner om kulturrasism, diskriminering och språkplanering i: Liberal kulturrasism, 2020, Birger Winsa. Diskriminering av finsktalande i Sverige. Omarbetad upplaga. 2020. Birger Winsa. Winsa, Birger 2005. Language Planning in Sweden. I Kaplan, R.B & Baldauf, R. B. Jr (red.). Language Planning & Policy in Hungary, Finland and Sweden. Birger Winsa Ss. 233-330. Europe Vol 1. Clevedon: Multilingual Matters. Winsa, Birger 2001. Kärleken är varken blind eller döv. Genusobalans i giftermål över språk- och kulturgränser i Tornedalen och Kalixbygden. I Brändström, Anders & Winsa Birger. Två uppsatser om nordsvenska giftermålsmönster. Ss 39-83. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr". Kulturens frontlinjer 19. Umeå universitet. Winsa, Birger 1997. Från ett Vi till ett Vi och Dom. Torne älv som kulturgräns. I Winsa, Birger & Korhonen, Olavi. Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien. Två uppsatser. Kulturens frontlinjer. Pp 5-52. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr" 7. Umeå universitet.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-15
hankifööri lainasana lumi
Ruotsi
skarföre
Suomi
hankikeli
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: mutta ko tuli huhtikuussa vielä hyvä hankifööri, se lähti hakehmaan saan kilon 1395
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-15