Uutisia

sihveri kotitalous lainasana
Ruotsi
liten sopshyffel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari Kolari, Lappi?; Kolari
Esimerkki
Kolari: Ota luuta ja sihveri
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa shiffeli
Alkuperä
1962, Ritva Seppälä. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-15
palkheet uskonto
Ruotsi
bälgverk
Suomi
palkeet
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Masuuni. Pirun palkheet sa man on barn som busade. Mie uskon urut ja haitari olit pirun palkheet.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-06-12
napakka lapsi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
lillen, gullegris, litet barn
Suomi
rakastettu lapsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Ennen oli napakoita joka talossa. Ennää ei näe napakoita koulussa.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-11
kota metsästys lainasana
Ruotsi
jaktfälla i form av en liten koja
Suomi
pyydys
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, ahmaa on pyytty koala
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-10
koija rakennus lainasana
Ruotsi
koja
Suomi
metsäkämppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-10
hirventakku kasvi
Ruotsi
stagg, Nardus strictus
Suomi
jäkki
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jussinparta stfi, jäkki
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-09
hirvennurmi kasvi
Ruotsi
stagg? låg, hård, grov hösort, Nardus stricta?
Suomi
matala, kova ja karkea heinälaji.
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies.. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2020-06-09
krouvi, rouvi lainasana
Ruotsi
grov, oborstad
Suomi
karkea, hienostelematon, viimeistelemätön
Sanaluokka
adjektiivi
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-09
krouvi lainasana
Ruotsi
grov
Suomi
karkea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Markitta, Kemi, Vesisaari, Jyykeä, Jukkasjärvi, Arpela, Alatornio, Ylitornio, Täräntö, Kompelusvaara
Esimerkki
Markitta, Kemi, Vesisaari, Vesisaari, Jyykeä, Jukkasjärvi, Arpela, (ylheinen), Alatornio, Ylitornio, (ylheinen), Täräntö, Kompelusvaara: krouvi saha.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
I. Tuovinen, Tapainen, Syrjänen, Rapola, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-09
krouvi työ lainasana
Ruotsi
grovarbete
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-09
krouvvi, krouvi lainasana
Ruotsi
grov, sträv
Suomi
karkea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kainulasjärvi: krouvvia puuta. Krouvvi mies. Kemi, Rovaniemi: vilja jää krouviksi.
Alkuperä
Kaarakka, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-09
Mestos Pekka näkymätön maailma satu
Ruotsi
Mestos Pekka
Suomi
Mestos Pekka
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Halme, Kainulasjärvi
Esimerkki
Mestos Pekka bodde ensam med familj på berget Mestosvaara. Han var poet och synsk. Kunde lukta dödsvarsel och spå framtiden. Pekka blev uppmanad att inte dricka kaffe när han besökte Ruosni i Selkäjärvi och blev bjuden på dryck. Det kunde leda till döden. (Se mer i Manneraukanpalo.) Pekka hade många barn: Mestos Albe, Mestos Hermanni, Mestos Aake, Benjaami som hade sex fingrar, barnbarn t ex Tyko Lampa med flera. De äldsta barnen gick varje dag till skolan 1,5 kilometer i snö, regn och rusk. Inga gatulyktor längs skogsstigen. Huset blev ödegård under 1950-talet. Barnen blev i många fall torpare i Halme och Ruotkomaa. Mestos Pekka lär ha burit 114 kilo glasrutor på ryggen från byn Kainulasjärvi till berget, ca 1,5 kilometer. Han fick ta en paus under färden. Frans Vinsa var kontrollant. Han skulle få glasrutorna gratis om han bar bördan. Enligt kontrollanten Frans lär Pekka pruttat ofta i uppförsbackarna. Pekka fick rutorna.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
kuopus lapsi
Ruotsi
sista, yngsta barnet
Suomi
nuorimus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kittilä, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pahnanpohja.
Alkuperä
Paloheimo, Syrjänen, Artimo, Sipola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
vaakkara, vaakara jellivaaransuomi lapsi lainasana-saame
Ruotsi
sistfödda, yngsta barnet
Suomi
nuorimus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Piilijärvi Kompelusvaara (lännen sana); Kompelusvaara, Enontekiö, Harvinainen
Esimerkki
Kompelusvaara, Enontekiö, (ei harvinainen).
Kulttuuri taustaa sanasta
Ordet finns i samiskan som; váhkar. Vertaa pahnanpohja.
Alkuperä
Hans Lindmark 1940, I. Tuovinen.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
pahnanpohjimaine/n ihminen lapsi itäsuomi
Ruotsi
yngsta barnet, minsting, sistfödde
Suomi
nuorimus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari
Esimerkki
Oiva Arvola, Yliperän kielen sanakirja Meänkieli
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. nuorimus, viimeksi syntynyt pahnassa, östfinska, pahnanpohjim(m)ainen s \'yngsta barnet\'; endast fi Karunki (K Merenheimo k 5204, SMSA)." lekfullt
Alkuperä
2009-09-02 Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
pahnanpohja ihminen eläin lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
sistfödd (hundvalp), yngsta barnet
Suomi
viimeksi syntynyt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kainulasjärvi: koirala se om pahnanpohja.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
alamainen uskonto ihminen kirjakieli
Ruotsi
medborgare
Suomi
kansalainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara: Ruottin alamainen; Kainulasjärvi, Vanhaa
Esimerkki
Kainulasjärvi: Ruottin alamainen oli ainua sana mitä isä käytti kun puhui Ruottin kansalaisista. Kansalainen siis ei ollu olemassa. Saattaa olla vanhaa sana ennenkun kaikin tulit kansalaiseksi. Kirjakieltä ei ollu joka puhhuu kansalaisista. Raamatun sana luultavasti. "Heti sen jälkeen kun Pietari oli neuvonut olemaan alamainen ”kuninkaalle” eli keisarille ja tämän ”käskynhaltijoille”, hän kirjoitti: ”Olkaa kuin vapaat, mutta säilyttäkää vapautenne, ei pahuuden verhona, vaan kuin Jumalan orjat."
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-06-07
hiiessä
Ruotsi
åt fanders
Suomi
hiidessä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Parkalompolo
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Junkka (Parkalompolo) oli sielä kaukana hiiessä, vissiin kymmenen pelikuorman päässä Mutta 547. Hiisi on erikoinen manalainen. Vaikea erottaa ylheisestä manalaisesta.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
rupheuttaa ihminen
Ruotsi
locka någon till diskussion genom att retas
Suomi
saa jonkun puhumaan kiihkossa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lähemä rupheuttamhaan häntä. Ei tartte muuta kun vähän kiusata ja ärryttää sillon se lähtee käynthiin.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
ahku lainasana nainen ihminen
Ruotsi
mor, farmor, mormor; aktad äldre kvinna
Suomi
äiti, isoäiti, arvostettu vanhempi nainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. isoäiti, äiti, arvostettu nainen
Alkuperä
Sanakirja, Muoniolainen mies, Lars Lampinen, Unbyn. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-06
synkkä suomalainen etnisyys kieli
Ruotsi
riktig finne, enbart finsktalande, finsk medborgare, enspråkig
Suomi
suomalainen, suomenkielinen
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sammakko, Ullatti: met olema synkät suomalaiset.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa synkkä sorglig, dyster
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-06-06
ookausreki lainasana reki
Ruotsi
personsläde
Suomi
reki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Alkuperä
I Tuovinen, 1932. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-04
ookata lainasana
Ruotsi
åka, färdas
Suomi
matkustaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka
Esimerkki
Parakka Parakka: lähet si ookamham-piililä.
Alkuperä
I Tuovinen, 1932. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-04
pärekori lainasana
Ruotsi
spånkorg
Suomi
pärekori
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Alkuperä
Kyytikirja. Förf. Inga-Britt Uusitalo; sid 35. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2020-06-04