Tulokset

musliinihuivi lainasana vaate etnisyys uskonto
Ruotsi
hijab, särskild tygsjal
Suomi
huivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Elis Aidanpää. Nedtecknat av Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
mustatrasti, kooltrasti lainasana lintu
Ruotsi
koltrast
Suomi
mustarastas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Sanoima mustatrasti ja piian usseimiten kooltrasti.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-04-12
myse lainasana rakennus
Ruotsi
museum
Suomi
museo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Niitä näytethän mysessä.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-08-08
mysliimi, musliimi lainasana uskonto
Ruotsi
muslim
Suomi
muslimi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Nykysin on paljon musliimia. Aiemin ei ollu monta.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-06
naalo lainasana jellivaaransuomi vaate lainasana-saame työ
Ruotsi
nål
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Naalojärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-30
naapari lainasana kotitalous työ
Ruotsi
borr, navare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-30
norsi lainasana kala vesi
Ruotsi
nors, forell
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Norsivaara
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-02
nyypykkari etnisyys lainasana ihminen
Ruotsi
nybyggare
Suomi
uusrakentaja, uudisraivaaja
Paikkoja
Jellivaaran
Esimerkki
Nyypykkarit Jellivaaran aluessa ennen olit sekä Suomesta ja sekä mettälappalaisia., Relativt allmänt i Tornedalen/Malmfälten
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
ottaa yli lainasana
Ruotsi
ta över (ngt)
Suomi
jatkaa tästä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
Käänöslaina ruottista.
Alkuperä
Birger Winsa.
pelli lainasana kotitalous
Ruotsi
bakplåt
Suomi
uunipelti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Leiväntaikina piti seisoa vähän aikaa pellilä ennen kun panthiin peshään.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-06-21
pelli, klasipelli lainasana rakennus
Ruotsi
glasskiva, -ruta
Suomi
lasikuitu, -ruutu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Pappa puhui pellistä ja klasipellistä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-21
penta työ vene lainasana lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
särskild motorbåt
Suomi
erikoinen motorivene
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Penta båtmotormärke.
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-31
peppi jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
pepp, peppning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Nyare engelska/amerikanska inlåningsord som sporadiskt eller ofta förekommer i Meänkieli/Gve-finska, främst hos yngre talare.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
perätata, perättaa jellivaaransuomi lainasana vokaalisointu
Ruotsi
berätta
Suomi
kertoa, selittää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Hään perättai mulle paljun.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
petyynia lainasana kasvi
Ruotsi
petunia
Suomi
petunia
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Alkuperä
Birger Winsa.
piitvarji työ jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
väghyvel
Suomi
tiehöylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Lik "tiehöylä". Svenska bitvarg.
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-29
pikkunepokka lainasana ihminen
Ruotsi
andra kusin
Suomi
serkku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parkalompolo
Esimerkki
Jörgen Heikki: No niin, pikkunepokka (pikkuserkku) pääsi poka taasen finahlin!
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa nepokka.
Alkuperä
Jörgen Heikki. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-17
pillari työ lainasana
Ruotsi
schaktmaskin
Suomi
pillari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Billari är sannolikt från engelska Caterpillar, märket.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-11
pislaakitavara jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
beslagtaget gods
Suomi
takavarikointi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-04
ploosterilappu lainasana lääke
Ruotsi
plåster
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
ploostrata lainasana
Ruotsi
plåstra
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
plootslaakari työ lainasana
Ruotsi
plåtslagare
Suomi
peltiseppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
pluuvibiili työ lainasana
Ruotsi
plogbil
Suomi
aura-auto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, hela Tornedalen; Winsa
Esimerkki
Birger Winsa: Onkohän muita sanoja kun syrjätä. Aijaa laithaanko? Ennen mailmassa biililä piti syrjätä. Ja kun sanottu oli syrjäyspaikkoja. Valtiola oli paljon rahhaa ja sen takia rakenethiin hyvinki mukkasia ja törmäsiä teitä. Seurasit luontoa joka harjussa ja tievassa. Mutta kaitaset kun hevosten kuja. Vieläki jos talvenaikana tullee pluuvibiili vasthaan sillon on paras syrjätä ja laskea vauhtia.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
pläkhuurni lainasana
Ruotsi
bläckhorn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka