MEÄN SANA
Ruotsi
svälla, uppstå issvall
Suomi
paisua
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Jyykeä, Sodankylä, Kittilä, Kittilä.; Enontekiö, Inari
Esimerkki
Enontekiö, ylheinen: on taas Takajänkällä paantanu. Inari: om paantanu ojan.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Issvall som uppkommer av att vatten fryser och nytt trycker på underifrån. Bottenfrysa och vattens som tränger på is och fryser.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Kena, Isoniemi, Rapola, Itkonen, Artimo, Hämäläinen
Muokattu
2013-04-19
Ruotsi
härbre, stolpbod
Suomi
aitta, nili
Paikkoja
Enontekiö, Sodankylä, Sodankylä; Soutujärvi, Skaulo, Nilivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa nili, torkrum för fågel och fisk (t ex lake) med tak och väggar, vuolet på väggarna, köttet uppträdd i björkstänger som låg på björkslanor
Alkuperä
Elias Viippola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-06
Ruotsi
isvall
Suomi
ahtojäävalli, ahtouma
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Isvall mellan fastis och öppet vatten. Även piekso
Alkuperä
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
Ruotsi
stut, äggsamlingsholk, sjöfågelholk
Suomi
uu, vesilinnun pönttö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Ullatti, Kainulasjärvi
Esimerkki
Arto Baas: Isävainajan kans otima laikkoa vanhaantaphaan .Isä teki tuohiportan ja sammalheishiin pani sotkanmunat..Neljä munnaa hääty jättää uuhun (sotka ossaa lukea neljhään sanothiin) sillon se aina munnii lukunsa täytheen, muuten se hylkää pesän. Mutta ei tehty ko kahesti samale sotkale ettei se rasitu.
Veikko Pahajoki: Muistan ette tuommosia räknäyksiä oli ennen. Jokku sotkanaarhaat pääsi hurjhiin munamäärhiin. Kymmenissä räknäthiin.
Arto Baas: Semmosissa määrissä oli kyse monesti yhteispesinästä jos kyse ei ole munituksesta.mieki ole monesti kokenu semmosia uita ja vieläpä Ungelon tai Lehmäkoskelon kans yhteisiä uita.
Arto Baas
Tuhonvälttämiseksi hääty nähhä käelä...kovetelthiin onko hautominen jo alkanu...sen tunsi munien lämpötilasta ja kunka oli peitelty untuvhiin.. Sommaa ja tähelistä ja kunnioituksella tehtävää hommaa
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa munauu id. Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS
IN FINNISH AND KARELIA
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja, Ante Aikio.
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10
Ruotsi
stora hjortron från låglänt skog
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Kulttuuri taustaa sanasta
Aapua. auttohilla s stora hjortron från lummig och låglänt skogimpediment. Kainulasjärvi
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen 2009-10-15
Muokattu
2014-06-29
Ruotsi
högre höjd, kulle
Suomi
kukkula, kumpu, kukkare, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sarvisvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa ruottin kobbe
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-07-31
Ruotsi
backe, sandbacke i hed, berg
Suomi
hiekkamäki, termä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Kemijärvi, Kemijärvi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Raisinvuono, siinä nurmem mellam päällä
Kulttuuri taustaa sanasta
Plats där renar och hästar brukar rulla runt, sandbacke, lekplats
Alkuperä
Rapola, Hämäläinen, Artimo, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-09-01
Ruotsi
siklöja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-21
Ruotsi
dödsfågel, själens bärare
Suomi
kuolemanlintu, sielunkantaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara.
Ruotsi
älvsel
Suomi
jokisuanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-06
Ruotsi
djupsel i liten bäck
Suomi
puron syvä suanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (aika ylheinen).
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
dal omgiven av branta klippväggar
Suomi
laakso, kuilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Enontekiö
Esimerkki
Parakka, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Enontekiö, (ylheinen), Kätkäsuanto, Kätkäsuanto: piston kurssuun.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame östfinska, kursu naturnamn naturbäck, låglänt dal med bäck, låglänt blöt sänka; östfi kurso blött ställe, blöt sänka (A Salminen k 1547, SMSA). Dal med å el kallkälla längst ner.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, B. Winsa: ordbok.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
ackjalist
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
Stadieväxling, dentalspirant i muodinki? < saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-20
Ruotsi
liten men brant bergstopp
Suomi
jyrkkä vuorenlaenrinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Enontekiö, Parakka
Esimerkki
Vittanki: vaaran jyppyrä. Enontekiö, Enontekiö, (ylheinen), Parakka: vaaraj jyppyrä.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Airila.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
Ruotsi
fors i fjällbäck med flera stora fall
Suomi
purovuorenkoski joissa on linkkoja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
ren med med färgteckning, band på pannan, mycket ljus ren, ljust huvud
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu, Nattavaara, Nattavaara
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-07-15
Ruotsi
samebys mark
Suomi
lapinkylä, -alue
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: piethään vaarin etteivät porot pääse toissiin tseeruihin.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Elias Viippola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-05
Ruotsi
sametält
Suomi
lavvo
Paikkoja
Vittanki, Vittanki.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Av presenningstyg och slanor.
Alkuperä
Wilma Hultén.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-10-19
Ruotsi
strid fors vid sjöutlopp
Suomi
koski järvijoenalussa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen), Vittanki, Parakka, Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Oklar betydelse i Kompelusvara.
Alkuperä
Itkonen, Sjöström, Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
fjäll
Suomi
vuori
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Vittanki, Parakka, Täräntö, Kompelusvaara, Sieppijärvi, Lohijärvi, anv inte, Alatornio Norjan vuori, ei niitä täälä; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: kun Pallastunturin alapää jymisee tullee lauha ilima, ku pohjaspää tuo Ounastunturi, tullee pyryilma, nöyräsää
Muokattu
2014-02-24
Ruotsi
lågvatten, ebb (hav)
Suomi
alivesi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Skibotn
Alkuperä
Björnar Seppola, Meänmaan Kieliraati.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
samekolt
Suomi
peski
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Elias Viippola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-06
Ruotsi
djupt, stilla strömmande vatten i bäck
Suomi
ojasuanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Piilijärvi
Esimerkki
Piilijärvi Byarna i övre delen av Kalix älvdal.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ordet finns i samiskan som; vielmmis, vielbma. Vertaa vielma
Alkuperä
Hans Lindmark 1940.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotsi
mager, sjuklig ren
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Rovaniemi, Inari.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa, Itkonen
Muokattu
2013-04-21