Tulokset

tuifri ilmaus
Ruotsi
kvitt
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Juoksengi Vid oskyldiga pojkslagsmål så skulle man ge igen och igen. Ett vanligt sätt att sluta fred var, att den ena parten sa olema tuifri, när båda spottat på marken så var saken avklarad./L Kunde även tillämpas vid andra tillfällen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vid träta med en kamrat ex.vis, kunde man bli kvitt genom att säga tuifri, samtidigt som man spottade på marken ( från min barndom) Var det här möjligen en företeelse enbart i Juoksengi? Känner ej till detta från Kainulasjärvi.Kan du skriva en mening med tuifri?
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
varvas: olla varpheila ilmaus
Ruotsi
vara på sin vakt
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. olla varuillaan. Luulen ette se on olla varphaila ja siis varvas. Mutta saattaa kans olla varve.
Alkuperä
Oiva Arvola. Yliperän kielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
viikset ilmaus
Ruotsi
mustasch
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, viikset pitkät ku pykyrin sarvet
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
yhtä jytyä ilmaus
Ruotsi
i ett svep, vid ett tillfälle
Sanaluokka
atverbi
Alkuperä
Inga - Britt Uusitalo. Leipäkirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
pirttihiiri eläin ilmaus näkymätön maailma
Ruotsi
mus i pörte
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, jos pyhhiim pirthiin tietämättä tuli, se sanothin: sai valkeal lakin
Kulttuuri taustaa sanasta
fick ej vara många
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vanua ilmaus
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kompelusvaara, vanunuk ku koiramperse? vanunuk ku koirantakku
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
veivi: olla veivisä ilmaus
Ruotsi
vev? ha att göra med
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, olen ollu niinen kansa veivisä
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Hämäläinen
voi voi ilmaus
Ruotsi
oj oj
Sanaluokka
interjektio
Esimerkki
Voi voi kyllä, nyt se lähti ilman laukkua.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
pimeä kalastus ilmaus
Ruotsi
mörker
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä, on niin pimeä että on seittemän näkemää kengän nokhaan, Jukkasjärvi, ei se niele pimeäv vyön aikana (kala)
Kulttuuri taustaa sanasta
nn
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Isoniemi
piu ilmaus lapsi
Ruotsi
pam
Sanaluokka
interjektio
Esimerkki
Kemi, piu paum paukkuu jänes se mettäsä laukkuu
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
tuohenlähtö ilmaus
Ruotsi
näverlossning; avgång, försvunnen
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara no se tuli tuohenlähtö hällekki (tsar Nikolaus som lämnade sin stol)
Kulttuuri taustaa sanasta
omskrivning för avgång, försvunnen person
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
ylös alas ilmaus
Ruotsi
upp och ner
Sanaluokka
atverbi
Alkuperä
Inga-Britt Uusitalo. Leipäkirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
Bekkmannin pusero ilmaus
Ruotsi
Beckmans tröja
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Sekkaintu ko Bekkmannin pusero.
Kulttuuri taustaa sanasta
Betydelsen är oklar, men förekom allmänt längs Torneälv. Tycks ha varit en gårdfarihandlare som trasslade in sig i sina försök till att sälja tröjor.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-08
Ei se pellaa rollia lainasana ilmaus
Ruotsi
Det har ingen betydelse
Suomi
Ei sillä ole merkitystä
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Lån från svenska: Det spelar ingen roll.
Alkuperä
Inga Britt Uusitalo. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-02-11
Hään viis veisaa sille ilmaus
Ruotsi
hen struntar i det
Suomi
hän ei välitä/perusta
Paikkoja
Pentäsjärvi
Alkuperä
Bertil Isaksson.
Ja syleilin ja haaveilin ja oma armas olet! ilmaus
Paikkoja
Nattavaara-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Ord skrivna på en gammal slåtterkoja i Nattavaarabygden.
Alkuperä
Axelsson, T. (2002). Nattavaaras historia. Nattavaaraby. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-15
Tuostakhaan tullu muuta kun Vanhaan Aatamin krapa sananlasku ilmaus uskonto
Ruotsi
Det blev inget av honom bara Gammel Adams/djävulens skrapa
Suomi
Vanhaa Aatami, piru
Paikkoja
Kainulasjärvi, Väylänvartisten sanakirja; Vanhaa
Esimerkki
Det blev inget av honom, det blev Gamle Adams skrapa av honom. Slöa individer kunde få den stämpeln. Slöhet ansågs vara styrd av djävulen. Piru ohjasi laiskoja, ja siksi laiska ihminen oli Pirun krapa. Jouni Puoskari: Itte Piru se Vanhaa Aatami oon!
Kulttuuri taustaa sanasta
Maija-Liisa Soini: Olin niin harmissani, että oikein vanha aatami pakkasi pääle, tuli paha kiiri ja mieli ja ko mie suutuspäissäni sillälaila nakkasin syrhjään pilale menheen kampheen, nuin se vanha aatami pääsi pääle, nyt hävettää, ko sillä laila tulistuin. Antheeksi sitte pyysin. Birger Winsa: Syy miksi jokku olit pirun krapoja on ette laiskuus yhistethiin pirun kans. Joka oli laiska oli pirun ohjaama. Ja Vanhaan Aatamin krapa oli pirun ase. Mulla on kaks esimerkkiä Pirun kravoista. Molemat piethiin olevan laiskoja. Se oli tärkeä siihen aikhaan ette on töissä palavassa ja hiessä koska piti elättää suuria perheitä. Siksi laiskuuven seuraus on ette pere joutui nälkhään, sairhaukshiin ja kuolemhaan. Pirun homma se on. Jumalan palvelija on töissä "i sitt anletes svett" kun Luther kehotti. Kristitty pittää olla aina hikipäässä töissä vetämässä ruokaa talhoon. Eikä siinä säänössä ole mithään vikkaa. Lestatius sitten opetti ette viina on pirun ase viemhään ihmisen työmaalta juoppoutheen. Vaikka Jesus ryyppi viinia, teki sitä ja jakoi kaikile paljon viiniä.
Alkuperä
Birgit Löfroth, Jouni Puoskari. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-11
Vahtasi ko lehmä uutta kesänavettaa. loru ilmaus
Ruotsi
Bevakade som en ko nya sommarladugården.
Paikkoja
Aapua
Esimerkki
- Silmät olit suuret ko rahantekiällä päässä. -Oli se hias, liikkuu ko täi tervatikussa.
Alkuperä
Thomas Johansson, Minun sanat.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-02
ei kertoa jälkiä ilmaus ihminen
Ruotsi
ej återbesöka, ej återvända
Suomi
ei käydä, ei aukoa ovia uudesti
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tornionlaakso
Esimerkki
En aio kertoa jälkiä. Mies ei kertonu jälkiä. Ei koskhaan: Mie kerron jälkiä. Aina kieltheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Alltid i negativ betydelse: Ei kertoa jälkiä. Iänpuolela voi jopa sanoa: Ettei ole parsinu jälkiä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-22
hauenpää kala ilmaus ruoka näkymätön maailma
Ruotsi
gäddhuvud
Suomi
hauenpää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Winsa
Esimerkki
Birger Winsa: Kukas söi hauenpään kevät aikana kun keitethiin kalakakkoja ja mätihaukia? Kotona pappa aina sai keitetyn hauenpään. Mie uskoin ette se oli kunnianloukkaus, mutta nyt uskon toisin päin. Talon isäntä piti saa parhaiman osan hauesta. Arto Baas: Pää Pyytäjälle. Keskimuru Keittäjälle.Pyrstö Peränpitäjälle. Maksa Maaltakattojalle. Markku Kurkkio: Pää pyytäjälle, suolet soutajalle, maksa maale kantajalle, pyrstö peränpitäjälle.
Kulttuuri taustaa sanasta
Aimo Viippola: Kalan päässä on vähän maukasta lihaa, lisäksi aivot ovat käytännössä terveellistä rasvaa . Säyneen. Lahnan. Ison ahvenen. Ym kookkaahkoitten kalojen päät antavat herkkupaloja kypsennettyinä savustamalla. Paistamalla ja keittämällä. Unto Matinlompolo: Ehottomasti hauen paras osa! Ikehneet lähtevät nauhana keitetystä päästä ja maku on toela hyä! Ja poskitten ja niskan myöski. Mutta silmän kalkkipallo on mauton.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-23
heiton heitto ilmaus
Ruotsi
attan också
Suomi
voi heitto
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Heiton heitto kun meni väährään.
Alkuperä
Birger Winsa.
heittää veivinsä slangi ilmaus
Ruotsi
Suomi
kuolla
Paikkoja
Aapua
Kulttuuri taustaa sanasta
IB Uusitalo: ”pupu pökshyyn”, jänistää - få kalla fötter ”heittää veivinsä” - dö ”irvin hamphain” - med näbbar och klor ”ei puuta eikä päätä” - utan rim och reson tavaraa oon ”laijasta laithaan” - allt mellan himmel och jord olla ”suuna ja päänä” - hålla låda
Alkuperä
IB Uusitalo. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-02-29
irtolapsi lapsi häät ilmaus nainen
Ruotsi
barn utom äktenskapet
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: On tervanuk kirkon (sanothaan jos on saanu irtolapsen).
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jalkalapsi
Alkuperä
Inkeri Tuovinen.
kylmän kuolemassa ilmaus jellivaaransuomi keho
Ruotsi
i köldens dödsgrepp
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-01