Tulokset

hurstikoija etnisyys rakennus lainasana
Ruotsi
tältkåta av säckväv
Suomi
teltta (saamelainen)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Liikavaara1
Kulttuuri taustaa sanasta
Äldre namn lappkåta.
Alkuperä
Elias Viippola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-07
joikkaus etnisyys lainasana
Ruotsi
jojkning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
muti vaate etnisyys lainasana-saame
Ruotsi
samekolt
Suomi
peski
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Kemi: meni että muti vilahti.
Alkuperä
Elias Viippola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-06
venska kieli etnisyys lainasana
Ruotsi
svenska
Suomi
ruotsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti. Lekfull benämning.
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
Muokattu
2013-04-21
paskakielinen etnisyys loru näkymätön maailma
Ruotsi
skittalande, fulspråkig, felaktigt uttal (nedl)
Paikkoja
Meänkieli; Vittanki, Kompelusvaara
Esimerkki
Vittanki Vittanki, Kompelusvaara, nikkinäkki maale mie kauvas vetheen
Alkuperä
Kompelusvaara, yksi paskakielinen poika Vittangissa aina sanoi: nikkimakki?ku meni uimhaan. Pannu muistiin Airila
lapinukko mies etnisyys
Ruotsi
samegubbe
Suomi
lapinukko
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Elias Viippola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-06
lapinvaate etnisyys vaate
Ruotsi
samekläder
Suomi
lapinvaate, saamelaisen vaate
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Moskojärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Bd 1429
Alkuperä
J. Johansson, Moskojärvi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
Moskojärvi paikannimi näkymätön maailma etnisyys satu
Ruotsi
by i Gällivare, norra delen av kommunen
Suomi
Moskojärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
J. Johansson, Moskojärvi. Bd 1435
Kulttuuri taustaa sanasta
Två samer bodde i Moskojärvi på varsin sida av sjön. Blev avundsjuka av fisket i sjön. Den ena mördades. Huvudskelettet hittades i Pikkusaari. Mördaren flydde till Heikkamaanvuoma, Karkumasaari. Nivan maija blev kvar och Moskojärvi som by uppkom. Alla var samer ända till vägen kom.
Alkuperä
Pannu muistiin 2007-06-26 Birger Winsa
Muokattu
2017-02-18
vonnu lainasana etnisyys lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
finnpatrask, finnpajsare (gammalt)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Suomen, Kainulasjärvi
Esimerkki
Nuot Suomen vonnut taas tulevat. Pirun vonnut! Kainulasjärvi: tuli taas noita Suomen vonnuja kylhään. Pirukhaan kun ei pysy kotona!
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans vonno. Se venni och venakko. Möjligen en förvrängning av venakko, gammalt nedlåtande ord för ryss. Från finska venäläinen, ryss. Kan även varar av ryska vnuk, karelska vunukka som betyder barnbarn. Ryska vnuk betyder barnbarn (manlig). Kvinnlig barnbarn blir ryska vnutjka. Det finns inga andra betydelser. Verbet vonjat är ryska och betyder lukta dåligt. Kan även vara från detta ord. Finska Tornealen har ordet vanja för rysk soldat. Och det lär finnas ett gammalt ryskt ord vodniak som lär betyda rysk soldat. Jämför med vatnik som används i Ukraina, nedlåtande om ryssar, Ordet vonnu användes allmänt i Tornedalen fram till 1970-1980-talen, men lär förekomma fortfarande i Haparanda-Tornio. Betecknade nedlåtande en finne. I viss mån jämförbar med finska hurri. Har dock ej använts de senaste decennierna, enligt vissa uppgifter. Har kopplingar till moderna ord som porstuasuomalainen, finskvänliga tornedalingar. Se även rajarasismi och rasifieerinki. Jämför med ordet spinkribba som var ett skällsord på finsktalande tornedalingar bland flottare i Pite älv under 1940-talet. Nämns i filmen Här har du ditt liv av Jan Troell. Det nämns inte om det var finnar som var spinkiga eller enbart om Eddi Axberg som spink-ribba. Slagsmål blev det i varje fall.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-03-19
Pikkusaari paikannimi näkymätön maailma etnisyys satu
Ruotsi
naturnamn i Moskojärvi
Suomi
Pikkusaari
Sanaluokka
erisnimi
Kulttuuri taustaa sanasta
Två samer bodde i Moskojärvi på varsin sida av sjön. Blev avundsjuka av fisket i sjön. Den ena mördades. Huvudskelettet hittades i Pikkusaari. Mördaren flydde till Heikkamaanvuoma, Karkumasaari. Nivan maija blev kvar och Moskojärvi som by uppkom. Alla var samer ända till vägen kom.
Alkuperä
J. Johansson, Moskojärvi. Bd 1435 1891. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-18
länslilestaatiolainen uskonto etnisyys
Ruotsi
västlestadian
Suomi
länsilestadiolainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: länsilestaatialaisia eli Suomessa esikoisia on tässäkin kylässä.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-06
mongertaa etnisyys kieli
Ruotsi
tala otydligt, tala ett obegripligt främmande språk
Suomi
puhua sekavasti, matkia vieraita kieliä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, .; Kemi
Esimerkki
Kemi: puhua mongersi se jotaki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pospottaa.
Alkuperä
Pannu muistiin Miettinen, Hämäläinen
Muokattu
2013-07-22
porstuasuomi etnisyys kieli
Ruotsi
farstufinska
Suomi
meänkieli missä on enemmän suomen kirjakielen piirteitä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala, Kaartinen, rajaseuvuila; Meänkieli, Suomen
Esimerkki
Porstuasuomi on sellainen meänkieli joka lähestyy suomen puolista murretta. Viralinen meänkieli on porstuasuomea. Tämä teksti tässä on porstuasuomea.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sana on keksitty noin vuonna 2000. Yks entinen STR-T:n johtokunnan jäsen käytti sannaa. Sannaa käyttävät net jokka ei halua yhteistyötä Suomen Torniolaaksolaisitten kansa ja pitävät ette meänkieli saapi liikaa vaikutheita suomen kielestä jos on yhteistyössä suomenkielisitten kansa. Vertaa vonnu, porstuasuomalainen. Tämä näkkyy käytänössä esimerkiks Feisbukin porukoissa. Meänkieliset on luonheet oman sivun missä meänkielen asioita keskustelthaan. Ja väylänvartiset on luonheet toisen sivun missä väylänvarren murretta keskustelthaan. Porstuasuomen asiat on kuitekki niin herkät ette sitä ei saa keskustella. Pittää olettaa ette meänkielen ja Meänmaan ekspertit ossaavat paremin kun meikäläinen. Ei esimerkiks ole ollu yhtään keskustelua miksi meänkielen pittää keksiä omia kielensääntöjä jokka poikkeavat suomesta. Esimerkiks poistaa b,d ja g kirjakielestä. Meänkielen sivula on noin 80 % iänpuolilaisia. Väylänvarren sivula on 95% iänpuolilaisia.
Alkuperä
En före detta styrelseledamot i STR-T och Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-10-11
staalo shamaani etnisyys näkymätön maailma
Ruotsi
jätte, troll
Suomi
jättiläinen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf, taruhahmo ,jättiläinen, noituudella nostatettava oikeean ihmisen vastustaja, joskus myös ihmissyöjä. Saamen staalo.
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
kainhuunruotti etnisyys kieli
Ruotsi
överkalixmål, kalixbondska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Vanhaa
Esimerkki
se on se vanhaa kainhuurruotti, ei sitä kovaruottalainen ymmäräv vähhääkhä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2014-03-13
lapinkota etnisyys rakennus
Ruotsi
samekåta
Suomi
lapinkota, saame-
Paikkoja
Alatornio, Inari, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lavvo.
Alkuperä
Elias Viippola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-06
Ryssänkursu paikannimi näkymätön maailma etnisyys satu
Ruotsi
naturnamn i Moskojärvi
Suomi
Ryssänkursu
Sanaluokka
erisnimi
Kulttuuri taustaa sanasta
Det kom ryssar för att härja till Moskojärvi under 1700-talet. De sökte efter krigsbyte. En stor grupp kom till platsen som kallas numera för Ryssänkursu. Lurades dit av samer som samlat mycken sten på bergstoppen. En guidade ryssarna dit. Alla dog av stenregnet. Före vapnens tid. Senare kom ryska flyktingar. Även de mördades. De första samerna kom från Litauen, Lettland via Finland. Mongoler var de. Andra kom från Tyskland när det var fastland mellan Danmark och Sverige.
Alkuperä
Olov Reinfors, Moskojärvi 1896. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-18
leikko vesi etnisyys luonto vene
Ruotsi
korsande ström, våg
Suomi
poikkivirta, aalto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka.; Parakka
Esimerkki
Parakka: Souvussa hääythin mennä poikki, leikhon. Parakka: Ei järvilainen saata sauvotakhan, eikä se arvaa venettä kääntää, ku se tullee leikko nin se on varsin selässä venet.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-12
lemmin jellivaaransuomi näkymätön maailma etnisyys vokaalisointu
Ruotsi
varm
Suomi
lämmin
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Jellivaara: koirankuontolainen se on lempimissa maissa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lämmin.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-04
porstuasuomalainen etnisyys kieli
Ruotsi
farstufinne, finskvänlig meänkieliaktivist
Suomi
suomenystävä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Nuot riethaan porstuasuomalaiset luovat Meänmaata ja Meänmaan flakua., Gränstrakterna i Torne älvs nedre älvdal.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ordet är relativt nyskapat, kanske 2000? Första gången jag hörde ordet var från en före detta styrelseledamot i STR-T. Ordet används av personer som ogillar samarbete med finska Tornedalen. Individer som hävdar meänkieli och vill samarbeta med finska Tornedalen betecknas som farstufinnar.Se även farstufinska, porstuasuomi. Förmodligen är alla som är för Meänmaa mer eller mindre porstuasuomalaisia. Porstuasuomalaisella on enemän suomensuomen sanoja kun esim. ehkä, perusta, pian, auto etc. Se även termen rasifiering och om meänkieli grammatik som en etnicitetsskapare.
Alkuperä
En före detta styrelseledamot i STR-T och Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-10-05
oikea suomi etnisyys kieli
Ruotsi
riksfinska
Suomi
suomi, kirjakielen suomi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Met emmä puhu oikeata suomea, vain tätä meän kieltä eli meän suomea.
Kulttuuri taustaa sanasta
Denna finlandsfinska eller riktiga finska var en avgörande orsak till meänkieli. Detta vårt språk sa man och tittade ner på golvet. Vi talar bara vårt språk, sa man skamset. Finnar kallade språket för skitfinska.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-10-11
saamelainen etnisyys
Ruotsi
same
Suomi
saamelainen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
se, jonka vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yhden ensiksi oppima kieli on saame, same med samiska som som första språk
Alkuperä
Lapin sanoja 2006. Ord ur finsk nätsida.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-06
panna etnisyys
Ruotsi
sjunga, ljuda, låta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara, ei net ole nuot ruottalaiset laulajat, ei net ole ku paskat, ei niil ole rintaa, mutta suomem pojat, ne on eri, niitä kyllä kuuntelee, vaikka vuorokauen syömättä, mutta ryssät voi net panit niinku hanhitokka
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
staalo etnisyys eläin näkymätön maailma
Ruotsi
större djur
Suomi
iso eläin
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Större djur är vildren och älg. Stalo betyder annars jätte i den samiska traditionen. En jätte som äter barn och människor, men som är ganska dum.
Alkuperä
Edvin Johansson, Skaulo 1969. Bd 1432 1910. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09